Susipäätösten perusteet hukassa

Ilkka, 10.12.2016:

Tiedot susista ja pennuista kannattaisi ilmoittaa suurpetomiehille, mutta moni ei näe enää asiassa mieltä, kun havaintomäärät räjähtivät käsiin.

Suurpetohavaintorekisteri Tassussa on 16 219 havaintoa susista tänä vuonna. Riistakeskus ilmoitti lokakuussa Luonnonvarakeskukselle, että Pohjanmaalla on yksi susilauma. Moni metsästäjä tyrmistyi, kuten karjankasvattajatkin asiasta kuultuaan, merkitseehän se siten viranomaisille perustetta olla myöntämättä poistolupia. Vaikka kanta-arvio tarkentuu ennen susiasetuksen vahvistamista, epäilys on, ettei kovin suurta muutosta ole tulossa.

Maaseudun ihmisten kivenä kengässä hiertää ristiriita heidän susihavaintojensa ja toisaalta viranomaisten ilmoittaman susilaumojen määrän välillä. Suomessa on pitäjiä, joissa tiedetään olevan jatkuvaa susiliikennettä, mutta havaintoja ei kerry suurpetorekisteri Tassuun.

 

Etelä-Pohjanmaalla, Suupohjan ympäristössä, tuskaillaan kolmeasataa hipovan susien pihapiirikäyntien ja toistatuhatta olevan kokonaishavaintomäärän kanssa.

– Leijonan osa niistä havainnoista, joita pitäisi ilmaantua Tassuun, ei siellä ole, napauttaa kauhajokelainen petoyhdyshenkilö Jari-Matti Kiviluoma. Hän arvioi, että niin Pohjanmaalla kuin muuallakin Suomessa uupuu paljon havaintoja. Kartalla on valkoisia alueita, kuten vaikka Ähtäri tai monet itärajan kunnat. Joko siellä ei ole susia tai niitä ei kirjata, hän aprikoi.

 

Kauhajoen lähialuesiin kuuluvat Kihniö, Parkano ja Isojoki. Petojen reitistöt kulkevat ihmisten piirtämien maakuntarajojen läpi, pitkin Suomenselkää.

– Tassusta näen selvästi, että Parkanon suunnalla ei ole kuin pari täppää, siitä voi faktana sanoa, ettei siellä ahkerasti kirjata. Siinä vahinko kaatuu meidän susien kanssa elävien ihmisten omaan niskaamme. Ei kenenkään muun. Saadaan sanoa, ettei ole susia. Karviassa sen sijaan rekisteröidään vähän enemmän, heti näkyy kolmestakin yksilöstä tietoa, kertoo Kiviluoma.

Kauhajoki on Teuvan sekä Jalasjärven susilauman välimaastossa. Jalasjärveltä kirjautuu paljon havaintoja, mutta 1–3 sudesta eikä laumoista.

– Pitäisi muistaa, että tämä ei ole mitään hirvilaskentaa. Kaikki havainnot kannattaa ilmoittaa, ja aina uudestaan. Kerron vinkkinä, että teemme yhteistyötä metsänhoitoyhdistyksen kanssa. Heille on annettu nippu tarroja, jossa on petoyhdysmiehen tiedot, keskitetty systeemi toimii meidän kokemuksemme mukaan hyvin, kannustaa Kiviluoma.

Tuhansia kilometrejä, tarkistettuja petohavaintoja, lähtöjä vaikka yöllä, suurriistavirka-apua poliisille, talkoilla ja omalla kustannuksella, tätä tekevät petoyhdysmiehet ympäri Suomen.

Jalasjärveläinen petoyhdysmies Reijo Kalliosaari sanoo, ettei olisi ryhtynyt, jos olisi tiennyt mikä odottaa. Hän kertoo ennen tankanneensa autonsa kerran viikossa, nyt kahdesti.

– Kaikki tehdään omalla kustannuksella. Jos joku soittaa minulle vaikka neljästi, niin lähden tarkistamaan havainnot. Ellei mene, niin ne soittelut loppuvat. Helmikuussa tein havainnon 10 eri sudesta, mutta nyt ovat havainnot moninkertaistuneet. Näillä on laumakäyttäytymistä.

– En ymmärrä, miten olemme eriarvoisia kuin muut ihmiset. Kun Vantaalla on susi, on heti poliisioperaatio. Minulle soitettiin pari viikkoa sitten aamupimeällä, että on havainto täällä Jalasjärvellä pyörätiellä kahdesta sudesta. Koululaiset olivat samaan aikaan tien varsilla odottamassa kyytiä. Soitin hätäkeskukseen, mutta minulle annettiin ohje, ettei susia saa hätistellä, eikä poliisia kiinnosta asia, tuskailee Kalliosaari.

 

Metsästäjäliiton Kymen piirin yli 16 000 jäsentä kirjaavat havaintonsa omaan järjestelmäänsä eli Suurpetohavainnot.fi rekisteriin.

Susien keskellä asuvat ihmiset tarvitsevat toisenlaista tietoa, kuin mitä Tassusta tulee. Sen lähtökohtana on palvella ensisijaisesti tiedemiehiä.

– Emme koe, että tässä sinänsä olisi ristiriitaa. Voimme siirtää tiedot aina viranomaisrekisteriin. Meillä on täällä itärajan tuntumassa eri tarpeet. Rajan yli voi tulla viiden suden lauma, ja jos mielimme metsään, on susista saatava tiedot. Sitä mahdollisuutta Tassussa ei ole, kertoo toiminnanjohtaja Erkki Pentinniemi.

Suden jäljestä on vaikea sanoa, onko ollut kyseessä aikuinen vai jo alle vuoden vanha pentu, mutta sudenhoitosuunnitelmaan on kirjattu tavoitteeksi laumat, joissa on pentuja. Vasta sitten voidaan kaatolupaa harkita.

– Pitää huomata, että monet susihavainnoista tehdään teiden varsilta. Vain pieni osa metsästäjistäkään enää liikkuu erämaissa, missä on suuri osa susistakin. Kehotan, että jälkeä on seurattava. Ensin saattaa näyttää, että tässä on mennyt yksi susi. Kun tulee puu vastaan, niin pienemmät, pennun jäljet erkanevat, ja kiertävät puun toista puolta, kuvailee Pentinniemi.

Susikanta-arvion kriisi on jatkunut useita vuosia, samaa asiaa puitiin ensin ilveksen osalta, nyt suden. Tilanteen rauhoittelemiseksi keväällä 2013 silloinen maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen järjesti pikapikaa puolen vuoden palkkauksen Luken tutkimusapulaiselle. Kansan suussa vakinaistunut virkamies nimettiin susisovittelijaksi. Länsi-Suomessa, johon Pohjanmaan riistakeskuksenkin alue kuuluu, sovittelijan tehtävänä on tarkastaa suurpetohavaintoja ja edistää viranomaisten ja paikallisen väestön välistä vuorovaikutusta.

 

Luke kehotti 25. marraskuuta lähettämällään kirjeellä petoyhdysmiehiä pysymään faktoissa, ja ohjeisti että ”petoyhdysmiesten somessa esittämiä kommentteja seurataan nyt tarkasti”.

Väliarviossaan Luke ilmoittaa, että Suomessa on 23–28 susilaumaa ja niistä 9 yhteistä Venäjän kanssa. Länsi-Suomen kannanhoitoalueella, johon Pohjanmaakin kuuluu, olisi syntynyt Luken tietojen mukaan 8 susipentuetta. Mutta miksi ne eivät merkitse laumaa, jää ilman perusteluita. Kun Riistakeskus Pohjanmaan kaikki 20 riistanhoitoyhdistystä antoivat omat lausuntonsa lokakuussa Riistakeskukselle, paikallisten metsästäjien näkemyksen mukaan Pohjanmaalla oli vähintään 11 susilaumaa. Ei siis siis yksi, kuten Riistakeskus Lukelle oli ilmoittanut.

– Riistakeskus on laiminlyönyt laissa sille määrätyt tehtävät, napauttaa Metsästäjäliiton Pohjois-Karjalan piirin suurpetoyhdysmies Ari Turunen. Riistahallintolaissa määrätään Riistakeskuksen tehtäviksi kestävän riistatalouden edistäminen ja riistaeläinkantojen elinvoimaisuuden seuraaminen, eikä näin ole toimittu. Susi on mennyt kaiken edelle. Meiltä on Pohjois-Karjalasta riista, kuten hirvet, loppuneet.

  

Susilauma, pari, reviiri ja tärkeä laumatieto

Reviirit ja laumat ovat häilyviä sanoja, joilla viranomaiset perustelevat susipolitiikkaansa.

Viranomaisten susipolitiikan perusteet ovat jääneet epäselviksi kansalaisille, jotka ovat susitilaisuuksissa kysyneet niitä kansanedustajilta ja oikeusasiamieheltä, Lukea tai Riistakeskusta unohtamatta. Avainkysymyksiä ovat, mikä on susilauma, ja miten Tassuun ilmoitetut havainnot hyväksytään tai poistetaan järjestelmästä.

Toimittaja sai haltuunsa tutkija Samuli Heikkisen sähköpostilla 29. marraskuuta antamat vastaukset keskeisiin kysymyksiin. Heikkistä ja hänen esimiestään tavoiteltiin perjantaina, mutta tutkimusjohtaja Vesa Ruusila ilmoitti olevansa Ruotsissa ja Heikkinen ei vastannut.

Kysymykseen siitä, minkälaisia havaintoja susilaumasta pitää olla, ennen kuin se on reviiri, Heikkinen vastaa, että ”Joudumme perustelemaan reviirit myös muille järjestöille, ministeriölle ja jopa Brysselille... havaintoja halutaan siis reviireistä, joilla on pentutuottoa. Yksittäiset susihavainnot eivät kerro laumasta mitään. Tarvitaan havaintoja vähintään kolmesta sudesta, jotta voidaan puhua laumasta. Näiden havaintojen lukumäärää ei ole numeerisesti määrätty, mutta muutama ei riitä. (Itä-)rajanpinnasta tehdyt havainnot ovat hieman erityisasemassa. Ensimmäisessä väliarviossa kaikki ilmoitetut havainnot yhdessä Riistakeskuksen tekemän laumakartan kanssa saivat laumastatuksen. Minusta sellainen hyvä määrä laumahavaintoja voisi olla lähempänä viittä".

 

Lauman jäsenmäärän laskentaperusteet Heikkinen selvittää näin:

”Jos reviiri on gps-seurattu, niin yksilömäärää voidaan käydä jo kesällä arvioimassa meidän (Luke) toimesta (jos vain ehditään). Ellei, niin pääsääntöisesti tassuhavaintojen avulla määrä arvioidaan. Riistakeskus ilmoittaa arvion, ja jos se on kutakuinkin Tassun kanssa yhtä mieltä, niin asia on kunnossa. Jos Tassussa on vain yksi havainto 16 sudesta ja muut havainnot kertovat kymmenestä, niin lauman kooksi ei toki laiteta 16 sutta. Vastaavasti, jos tassussa on havaintoja vain viidestä sudesta ja Riistakeskus ilmoittaa, että alueella on 7 sutta, niin varmaan lausuntoon menee silloin arvio 5–7 sudesta.”

Kansanedustaja Reijo Hongisto (ps.) on maa- ja metsätalousvaliokunnan varapuheenjohtaja. Hän kertoo käyneensä petoasian tiimoilta keskusteluja maa- ja metsätalousministeri Kimmo Tiilikaisen ja kansiapäällikkö Jaana Husu-Kallion kanssa. Hongisto on esittänyt, että kannanhoidollisia lupia pitää nostaa 80 eläimeen, päälle poistoluvat. Hän kertoo vetoavansa metsästäjiin että havainnot ilmoitettaisiin.

– Ihmettelen tilannetta kun minulle soitettiin 29. marraskuuta Kinnulassa tehdyistä susihavainnoista. Päivän aikana oli ilmoitettu Tassuun 9 havaintoa eri eläimistä. Kolme erillään ollutta aikuista eläintä ja yksi kuuden eläimen lauma, jossa oli ollut 2 aikuista ja 4 pentua. Arvio oli tehty jäljet mittaamalla. Tassuun oli merkitty 5 sutta, jossa mahdollisesti 2 pentua. Soittaja kysyi minulta, minkä takia ilmoitetussa ja Tassuun merkityssä on näin suuri ero, kuka päättää mitä Tassuun merkitään, sanoo Hongisto.

– Luken toimista ja Tassun käytöstä on tehty tutkintapyyntöjä, Hattula-Kalvolan ja Rengon rhy:t tekivät vuoden alussa poliisille tutkintapyynnön siitä, onko Tassu laiton henkilörekisteri, mutta ratkaisua ei ole tullut, kertoo toiminnanohjaaja Pekka Ojala.

Kansanedustaja Hannu Hoskonen (kesk.) puolestaan teki tutkintapyynnön oikeuskanslerille tammikuussa 2016. Hoskonen perusteli tutkintapyyntöään sillä, miten Luonnonvarakeskus väheksyy maakunnasta tulleita susihavaintoja Pohjois-Karjalassa. Hän ei ole vastausta saanut, mutta sekä ministeri Tiilikainen että Luken tutkimusjohtaja Vesa Ruusila saapuvat sunnuntaina yhdeltä Ilomantsin kunnantalolle keskustelemaan tilanteesta avoimeen yleisötilaisuuteen.

 

JOHANNA HEIKKILÄ

http://www.ilkka.fi/tilaajalle/maakunta/susista-kertynyt-16-200-havaintoa-t%C3%A4n%C3%A4-vuonna-suomessa-1.2177635)