Suomalainen Wikipedia

Kauppalehti, Blogit, Vanhanaikaisia näkemyksiä, tietokirjailija Juha Vahe, 4.7.2012:

Ikäiseni loppututkinnon suorittanut  tuttavani, jolla on melkoisen laaja kokemus vaativista työtehtävistä, kirjoitti Wikipediaan artikkelin aiheesta, jonka hyvin tunsi. Hän käytti omaa nimeään. Vastaukseksi hän sai Wikipedian jonkinlaiselta ylläpitäjältä nimimerkin takaa haukut, jossa annettiin ymmärtää tuttavani olevan lapsellisen. Tämä on yksi syy siihen, miksen itse ole Wikipediaan riviäkään kirjoittanut.

Tony Halmeesta ja Jussi Halla-ahosta on laajempi artikkeli W:ssä kuin monesta pääministeristämme. Kenellekään ei ole varmaankaan tullut mieleen, että kyseessä olisi persulainen spämmi?


Otan kuitenkin lähempään tarkasteluun toisen esimerkin. Suden suojelijat ovat porukoissaan päättäneet, ettei susi hyökkää ihmisen kimppuun ja tosiasioiden on syytä väistää.

Aiheesta on olemassa enWikipediassa artikkeli, jossa ei kyseenalaisteta edes yli tuhatta suden aiheuttamaa ihmisen kuolemaa yhdessä maassa 1800-luvulla.

Edelleenkin Suomesta on olemassa kaksi tohtorismiehen tekemää tutkimusta, joista Teperin tutkimus on julkaistu tieteellisessä julkaisusarjassa ja toinenkin on nootitettu ja perustuu satoihin mm. asiakirjalähteisiin. Nämä tekeleet ovat kuitenkin saaneet väistyä yhden Aamulehdessä olleen nootittamattoman yleisönosastokirjoituksen rinnalla.

W.n kumoama kiistaton tosiasia on Lappalaisen esittämänä seuraava: vuosien 1710 ja 1881 välillä 175 täysin identifioitua ihmistä kuoli Suomessa susien hyökkäysten seurauksena. Todellista lukua kyseisenä aikana Lappalainen pitää vielä olennaisesti suurempana. (Lappalainen, s. 14, 156-160.)

Suom. Wikipedian näkemys on tässä:

Viimeksi ihmisiä Suomessa mahdollisesti surmannut susi liikkui Turun seuduilla 1880-luvun alussa, ja sitä on jälkikäteen epäilty villiintyneeksi koiraksi tai koirasudeksi.” [Ei lähdettä]

Lähdekriittisesti todistettuja suden surmia ei ole yhtään. Kuolinsyyt merkitsi ylös paikallisen seurakunnan pappi – vanhempien antaman selityksen mukaan. Erityisesti sairaat tai vammaiset lapset vietiin metsään, mistä "susi" heidät vei. Kun kuolinsyitä alettiin tutkia, suden tekemiä surmia ei havaittu yhtäkään, mikä antaa aiheen epäillä, onko niitä koskaan ollutkaan. Esimerkiksi Tampereella sanotaan tapahtuneen yhdeksän suden hyökkäystä vuonna 1877, jolloin Turkin sota nosti turkisten hintaa.[24]

24. Jukka Nieminen, AL 5.11.2005”

 

Kommentteja:

-    On mielikuvituksellinen väite, ettei kirkonkirjoihin voi luottaa. Se pudottaa pois kaiken luotettavuuden sukututkimukselta.

-    On  mielikuvituksellinen  väite, että Suomessa on voinut tappaa ihmisiä vapaasti yhteistyössä pappien kanssa vielä 1800-luvun lopullakin. Mitään lähdeviitteitä väitteiden todistamiseksi ei ole.

-   ”Kuolinsyyt merkitsi ylös paikallisen seurakunnan pappi – vanhempien antaman selityksen mukaan.” Väite sivuuttaa kokonaan silloisen sos. kontrollin, joka oli paljon nykyistä tiukempi. 1800-luvulla kukaan ei olisi istunut kuolleena asunnossaan kokonaista vuotta ainakaan missään ”taajamassa”.

 

Selviä virheitä:

-    Käsitys siitä, että sudet tappoivat vain lapsia, on väärä. Lappalaisen taulukossa noin 40 % eli 75 henkilöä on 18-vuotiaita tai vanhempia. Toisaalta ihmiseen tekemät lapsenmurhat olisivat tietysti kohdistuneet vastasyntyneisiin. Lappalaisen tilastossa on vain kaksi alle 2-vuotiasta henkilöä 175:n joukossa. Vuonna 1880 - 1881 Varsinais-Suomessa susi surmasi lähinnä lapsia ja kun sudet tapettiin, loppuivat lasten kuolematkin. Kumma yhteensattuma!

-    Papiston roolia on monella tavalla liioiteltu. Susijahtia hallinnoivat 1880 - 1881 senaatti (valtioneuvoston edeltäjä), kuvernööri (=maaherra), kruununvoudit, nimismiehet, jahtivoudit ja kuntakokoukset. Kunnat oli tuolloin jo erotettu seurakunnista itsenäisiksi yksiköiksi.  Tämä toimijamäärä liittyy sekä siihen, miten sudet todettiin syyllisiksi että siihen, kuinka mahdolliset ihmisen tekemät henkirikokset olisi osattu erottaa joukosta pois. 

-    "Esimerkiksi Tampereella sanotaan tapahtuneen yhdeksän suden hyökkäystä vuonna 1877, jolloin Turkin sota nosti turkisten hintaa.”

Käsittämätön väite. Metsästys oli Tampereella ja Varsinais-Suomessa marginaalinen elinkeino, ja sudenampujat tulivat Venäjältä julkisista varoista maksettujen kaatopalkkioiden yms. takia, joita palkkioita korotettiin lastensurmien takia.

 

Varsinais-Suomen lapsisurmiin syyllisiksi katsottujen kolmen suden turkit jäivät Suomeen ja kaksi sutta on täytettyinä edelleenkin erään museon ja erään koulun varastoissa (Lappalainen, s. 100; TS 27.10.2005). Turkisten hinnannousua ei ole siis mitenkään hyödynnetty ja tänä päivänäkin olisi siis mahdollista edelleenkin käydä tsekkaamassa kyseessä olleen puhdasrotuisen suden – mikä tietysti osattiin katsoa jo vuonna 1881!

 

Lue lisää:

http://vanhanaikainen.blogit.kauppalehti.fi/blog/27749