Perussuomalaisten Oinonen kirjelmöi EU-komissiolle: Luonnonsuojelujärjestöjen jättämä susivetoomus perusteeton

Kansanedustaja Pentti Oinonen, 18.3.2016: 

”Suomessa toteutettiin 2014-16 susien kannanhoidollisen metsästyksen kokeilu, joka osoittautui erinomaisen toimivaksi.

Metsästäjät harvensivat liian suureksi kasvanutta susikantaa. Sen myönteisenä seurauksena myös salakaadot vähenivät”, toteaa perussuomalaisten pohjoissavolainen kansanedustaja ja eduskunnan eräkerhon hallituksen jäsen Pentti Oinonen.

”Luonto-Liitto ja Oikeutta eläimille -järjestö ovat jättäneet vetoomuksen EU-komissiolle kokeilun lopettamiseksi. Se on täyttä hulluutta ja tietämättömyyttä, sillä kannanhoidollinen susien metsästys on paras tapa huolehtia susikannan elinvoimaisuudesta. Kannanhoidollista susien metsästystä on Suomessa harjoitettu EU:n luontodirektiivin mukaisesti.”

Luonnonsuojelujärjestöjen EU-komissiolle jättämässään vetoomuksessa väitetään Suomen susikannan olevan noin 200 yksilöä.

 

”Tämä ei voi pitää paikkaansa, koska Pohjois-Karjalan piirin Suomen Metsästäjäliitolta saamani tiedon mukaan Pohjois-Karjalassa on 16 susilaumaa ja kaksi paria. Yksilöitä on noin 90 kappaletta sekä yksinäisiä susia lisäksi noin 15 prosenttia kannasta. Tämä tarkoittaa sitä, että ensi kesänä pelkästään Pohjois-Karjalassa arvioidaan olevan noin 200 sutta.”

Sudet tappavat vuosittain Suomessa nelisenkymmentä koiraa. Ne tappavat myös muita kotieläimiä sekä aiheuttavat asutusalueilla liikkuessaan suurta pelkoa ihmisissä. Oinonen kuitenkin muistuttaa, että sudet ovat ja pysyvät osana Suomen luontoa. Järkevällä kannanhoidolla edistämme sopuisaa yhteiseloa susien ja ihmisten välillä. 

Kansanedustaja Pentti Oinonen on lähettänyt tänään komissiolle kirjeen, jossa hän pyytää komissiota jättämään Luonto-Liiton ja Oikeutta eläimille -järjestön vetoomuksen huomioimatta perusteettomana. Kirje on tämän viestin liitteenä.

 

Lisätietoja:

kansanedustaja Pentti Oinonen

050-512 2472

 

  

Yksikön päällikkö Nicola Notaro

DG ENV

Euroopan komissio

 

Hyvä herra Notaro

Kirjoitan teille Suomen Luonto-Liiton ja Oikeutta eläimille -järjestön komissiolle 11. helmikuuta 2016 jättämän vetoomuksen johdosta. Vetoomuksessa pyydetään komissiolta toimenpiteitä susien kannanhoidollisen metsästyksen lopettamiseksi sillä perusteella, että metsästys vetoomuksen mukaan rikkoo EU:n luontodirektiiviä. Lisäksi vetoomuksessa kerrotaan Suomen susikannan olevan hieman yli 200 yksilön kokoinen.

Nykytila

EU:n luontodirektiivissä (92/43/ETY) määritellään suojelua tarvitsevien eläinlajien ns. suotuisan suojelun taso, joka tarkoittaa niitä olosuhteita, joissa suojeltava laji säilyy elinkelpoisena. Susi kuuluu Suomessa direktiivin liitteen IV mukaisen tiukan suojelun piiriin kuuluviin lajeihin sekä poronhoitoalueella liitteen V mukaisen suojelun piiriin. EU:n luontodirektiivin artikla 16 sallii kuitenkin direktiivin suojeluperusteista poikkeamisen, jos poikkeaminen ei vaaranna lajin suotuisan suojelun tasoa. Poikkeamisen perusteena tulee olla mm. pyrkimys lajin suojelemiseen, merkittävien vahinkojen estäminen tai yleistä turvallisuutta koskevat syyt.

Kannanhoidollinen metsästys Suomessa

Suomessa toteutettiin kaksivuotinen kannanhoidollisen metsästyksen kokeilu vuosina 2014-2016. Kannanhoidollisen metsästyksen tavoitteena oli edistää susien ja ihmisten rinnakkaiseloa sekä säilyttää susien suotuisa suojelutaso. 

Vuosien 2006-2010 aikana Suomen susipopulaatio pieneni noin 15 % vuodessa.1 Susikannan arvioidaan olleen pienimmillään noin 120 yksilöä vuonna 2013. Samaan aikaan kannankasvua on kuitenkin tavoiteltu luontodirektiivin tiukan suojelun keinoin. Tiukalla suojelulla ei ole pystytty saavuttamaan asetettuja suojelutavoitteita. Kannanhoidollisella metsästyksellä pyritään löytämään laillisia keinoja vahinkoa tuottavien susiyksilöiden poistamiseen. Kannanhoidollisen metsästyksen arvioidaan olevan tiukkaa suojelua tehokkaampi keino lajin suojelemiseen.

Tilastojen mukaan sudet ovat tappaneet tai vahingoittaneet 200 kotieläintä vuoden 2015 aikana, joiden korvattava summa on noin 140 000 €.2 Kaikkia eläimille aiheutuneita vahinkoja ei ilmoiteta. Sudet ovat 2000-luvulla tappaneet tai vahingoittaneet noin 30 koiraa vuodessa sekä vuosina 2011–2013 noin 40 lammasta vuodessa.3 Vuonna 2015 sudet tappoivat 37 koiraa, joiden yhteenlaskettu korvaussumma on

noin 90 000 €.4 Lisäksi susien liikkumisella lähellä asutusta on negatiivisia sosiaalisia vaikutuksia, kuten pelkoa aiheuttavia vaikutuksia alueen ihmisiin. Joissakin Pohjois-Karjalan kunnissa on mm. jouduttu järjestämään lapsille koulukuljetuksia susipelon vuoksi.

Kannanhoidollista pyyntiä suositellaan kohdistettavaksi nuoriin, haittaa tuottaviin yksilöihin. Tämän lisäksi kannanhoidollinen metsästys voidaan kohdentaa todetuille vahinkoa ja haittaa aiheuttavien susiyksilöiden elinalueelle. Kannanhoidollisella metsästyksellä pyritään myös vaikuttamaan susien käyttäytymiseen, jotta niille lajityypillinen ihmisarkuus säilyisi. Lisäksi kannanhoidollisella pyynnillä toivotaan olevan suotuisaa vaikutusta yleiseen mielipiteeseen sudesta. Näillä keinoilla pystytään vaikuttamaan direktiivissä vaadittuihin merkittävien vahinkojen estämiseen tai yleistä turvallisuutta koskeviin syihin.

Kannanhoidollisen metsästyksen tulokset arvioidaan vuoden 2016 aikana. Luonnonvarakeskuksen (Luke) tehdyn arvion mukaan Suomessa on 37–39 susilaumaa, ja noin 220–245 yksilöä.5 Vuoden 2015 tammikuussa Luke arvioi susilaumoja olleen 35, joissa arvioitiin olevan 220-245 sutta, joten susilaumojen määrä on pysynyt ennallaan tai kasvanut.6

Esimerkiksi Pohjois-Karjalassa on Suomen Metsästäjäliiton mukaan vuoden 2016 päättyneen kannanhoidollisen metsästyksen jälkeen 16 susilaumaa ja 2 paria, yhteensä 80-90 yksilöä. Tämä tarkoittaa sitä, että ensi kesänä alueella on noin 170 sutta (85 + 18 × 4,70 = 170). Kun lukuun lisäätään vielä yksinäiset sudet, joita on laskennallisesti noin 15 % alueen susista, tarkoittaa se sitä että yksistään Pohjois-Karjalassa on tulevana kesänä noin 200 sutta. Luonto-liiton vetoomuksessa mainittu 200 yksilön määrä on siten selvästi alimitoitettu. 

Suomen susikannan hoitosuunnitelman mukainen pienin elinvoimainen susikanta on 25 lisääntyvää paria.7 Suomi yltää tähän tavoitteeseen ja sitä suurempaan tasoon. Kannanhoidollisella metsästyksellä ei siis ole voitu havaita olevan susikantaa pienentävää vaikutusta.

Olen yllä pyrkinyt osoittamaan Suomen kannanhoidollisen metsästyksen noudattavan luontodirektiivin artiklan 16 edellyttämiä ehtoja kansallisille poikkeamille ja osoittamaan Luonto-Liiton ja Oikeutta eläimille -järjestön vetoomuksen perusteettomaksi. Täten pyydänkin kunnioittavasti, että jätätte kyseisen vetoomuksen huomioimatta sen ollessa vailla perusteita.

 

Ystävällisin terveisin,

Pentti Oinonen

kansanedustaja

Suomen eduskunta

 

1 Suomen susikannan hoitosuunnitelma s. 15

2 Maa- ja metsätalousministeriön asetus poikkeusluvalla sallittavasta suden metsästyksestä poronhoitoalueen ulkopuolella metsästysvuonna 2015-2016, s.13

3 Hoitosuunnitelma ss. 17-18

4 Maa- ja metsätalousministeriön asetus poikkeusluvalla sallittavasta suden metsästyksestä poronhoitoalueen ulkopuolella metsästysvuonna 2015-2016, s. 13

5 Luonnonvarakeskuksen mukaan Suomessa on 200–235 sutta. https://www.luke.fi/uutiset/luonnonvarakeskuksen-mukaan-suomessa-on-200-235-sutta/

6 Tänä talvena saa kaataa 46 sutta. Maa- ja metsätalousministeriön tiedote. http://riista.fi/tana-talvena-saa-kaataa-46-sutta/

7 Hoitosuunnitelma, s.8.

 

Ystävällisin terveisin,

Meri Leppänen

Tiedottaja / Information Officer

 

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä / The Finns Party Parliamentary Group