Metsästyskoirat ja susikanta, 3.12.2014

KK 937/2014 vp — Ari Torniainen /kesk, KIRJALLINEN KYSYMYS 937/2014 vp, 3.12.2014:

Koira- ja tuotantoeläinvahingot sekä maaseutuihmisten pelot lievenevät, kun susikantaa vähennetään. Susi on palautettava sopivalla aikavälillä metsästettäväksi riistaeläimeksi niin kuin esimerkiksi karhu on tällä hetkellä, ja kantaa on hoidettava metsästyksellä.

Pihoihin ja ihmisten läheisyyteen pyrkivät niin sanotut häirikkösudet on poistettava samoin kuin koirasudet, joita maassamme todistettavasti on.

Metsästäjien tulee tulevaisuudessa hoitaa ja vastata susikannasta niin, että vahingot minimoidaan. Kun sutta metsästetään, se oppii väistämään ihmistä.

Susikannan koossa on otettava huomioon se, että Venäjällä oleva kanta levittäytyy myös Suomen puolelle.

Pitää miettiä, voitaisiinko metsästyslakia muuttaa siten, että se antaa luvan ampua suden, mikäli se selvästi on aikeissa hyökätä kotieläimen kimppuun tai aiheuttaa häiriötä esimerkiksi pihapiirissä.

Tällaisessa tapauksessa ampujalla olisi lailliset oikeudet tekoonsa, eikä se silloin saisi johtaa poliisitutkintaan.

Samoin poliisilakia on muokattava siihen suuntaan, että viranomaiselle on helpompi antaa lupa häirikkösuden poistoon eikä poistamista pidetä viimesijaisena keinona, kuten nyt on asian laita.

 

Lue koko asiakirja:

Eduskunnan puhemiehelle

Koiran kanssa metsästämisellä on Suomessa pitkät, vuosituhansia vanhat perinteet. Tämän perinteen jatkumisesta ollaan huolissaan. Koirilla on perheissä suuret kumppanuus- ja tunnearvot, ja näin on myös metsästyskoirien kanssa. Niiden lisäksi koulutetut koirat ovat taloudellisesti merkittäviä. Hyvän metsästyskoiran kouluttaminen — koiran perimästä riippumatta — kestää neljästä viiteen vuotta, ja se vaatii lukemattoman määrän harjoittamis- ja kouluttamiskertoja.

Kotimaiset koirarotumme, erityisesti metsästyskoirarotumme, ovat Suomen olosuhteisiin jalostettuja. Niitä kuitenkin uhkaavat sudet. Vahinkoa ja haittaa tehneet sudet on aikoinaan metsästetty pois maastamme; näin tulee tehdä jatkossakin. Metsästyskoirilla pitää olla oikeus ajaa ja haukkua riistaeläintä metsästyksen, harjoituksen tai koulutuksen aikana, kun omistajalla on siihen lailliset oikeudet. Metsästyskoirien tulee saada toteuttaa käyttäytymistapojaan luontaisissa olosuhteissa.

Metsästyskoirien kanssa metsästäminen ja niiden harjoittaminen on käynyt hankalaksi susikannan takia. Osassa Suomea koiranomistajat eivät uskalla laskea koiriaan metsään, koska susia on liikkunut ja oleskelee niiden perinteisillä metsästysalueilla. Lukuisia metsästyskoirakokeita on jouduttu perumaan susivaaran takia. Useita metsästyskoiria on joutunut jo kuluvankin syksyn aikana susien tappamiksi tai vahingoittamiksi. Koirasta, joka joutuu suden vahingoittamaksi metsästysreissulla, tuskin tulee enää kunnon metsästyskoiraa susipelon vuoksi. Menetykset ovat suuria koirien omistajille ja metsästysharrastukselle. Nykyisenkaltaisen susipolitiikan jatkuminen vaikeuttaa metsästyskoirien kanssa työskentelyä kohtuuttomasti ja aiheuttaa pahimmassa tapauksessa arvokkaan kansallisen metsästyskulttuurin loppumisen.

Koira- ja tuotantoeläinvahingot sekä maaseutuihmisten pelot lievenevät, kun susikantaa vähennetään. Susi on palautettava sopivalla aikavälillä metsästettäväksi riistaeläimeksi niin kuin esimerkiksi karhu on tällä hetkellä, ja kantaa on hoidettava metsästyksellä. Pihoihin ja ihmisten läheisyyteen pyrkivät niin sanotut häirikkösudet on poistettava samoin kuin koirasudet, joita maassamme todistettavasti on. Metsästäjien tulee tulevaisuudessa hoitaa ja vastata susikannasta niin, että vahingot minimoidaan. Kun sutta metsästetään, se oppii väistämään ihmistä. Susikannan koossa on otettava huomioon se, että Venäjällä oleva kanta levittäytyy myös Suomen puolelle.

Pitää miettiä, voitaisiinko metsästyslakia muuttaa siten, että se antaa luvan ampua suden, mikäli se selvästi on aikeissa hyökätä kotieläimen kimppuun tai aiheuttaa häiriötä esimerkiksi pihapiirissä. Tällaisessa tapauksessa ampujalla olisi lailliset oikeudet tekoonsa, eikä se silloin saisi johtaa poliisitutkintaan.

Samoin poliisilakia on muokattava siihen suuntaan, että viranomaiselle on helpompi antaa lupa häirikkösuden poistoon eikä poistamista pidetä viimesijaisena keinona, kuten nyt on asian laita.

 

KK 937/2014 vp — Ari Torniainen /kesk

Koiranomistajalla tulee olla laki puolellaan, kun hän suojelee omaisuuttaan, johon myös koira lukeutuu suomalaisessa oikeuskäytännössä.

Kun seuraavaa susikannan hoitosuunnitelmaa päivitetään, olisi neuvottelupöydässä oltava myös maamme metsästyskoirajärjestöt edustettuina. Suomalainen kennelväki vaalii perinteitä, johon koiralla metsästäminen kuuluu. Suomessa on voitava tulevaisuudessakin harrastaa tätä harrastusta tarvitsematta pelätä menettävänsä koiransa suden ruuaksi, ja tätä ei saavuteta ilman, että susikantaa kohtuullistetaan. Metsästys- ja metsästyskoiraharrastuksella on myös kansantaloudellisesti iso asema maassamme. Monelle ihmiselle koiraharrastus avaa sosiaalisen verkoston ja estää osaltaan näin syrjäytymistä.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miten hallitus aikoo vähentää susien tekemiä haittoja kotieläimille ja metsästyskoirille ja aikooko hallitus ottaa seuraavia susikannan hoitosuunnitelmia tehtäessä mukaan myös metsästyskoirajärjestöt?

Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 2014 Ari Torniainen /kesk