Susipolitiikka ja sudenhoitosuunnitelman päivitys, 26.11.2014

KK 911/2014 vp — Lasse Hautala /kesk, KIRJALLINEN KYSYMYS 911/2014 vp, 26.11.2014:

"Nykyisellään susikannan suuruus on sitä luokkaa, etteivät maaseudulla harrastavat ja asuvat ihmiset sitä enää kestä

Susi on palautettava metsästettäväksi riistaeläimeksi samoin kuin esimerkiksi karhu on tällä hetkellä ja kantaa on hoidettava metsästyksellä. 

Kaikki niin sanotut häirikkösudet on poistettava, samoin koirasudet, joita todistettavasti on maassamme. 

Metsästäjien tulee tulevaisuudessa hoitaa ja vastata susikannasta niin, että vahingot minimoidaan. 

Susi ei ole uhanalainen Suomessa, sillä Venäjällä oleva kanta levittäytyy varmasti aina myös Suomen puolelle.

Metsästyslakia tulisi muuttaa niin, että se antaa luvan ampua suden, mikäli se selvästi on aikeissa hyökätä kotieläimen kimppuun tai aiheuttaa häiriötä esimerkiksi pihapiirissä.

Tällaisessa tapauksessa tulee ampujalla olla lailliset oikeudet tekoonsa, eikä se silloin saa johtaa poliisitutkintaan.

Lisäksi myös poliisilakia on muokattava siihen suuntaan, että viranomaisen on helpompi antaa lupa häirikkösuden poistoon, eikä viimesijaisena keinona kuten nykyisin.

Koiran omistajalla tulee olla laki puolellaan, kun hän suojelee omaisuuttaan, johon myös koira lukeutuu suomalaisessa oikeuskäytännössä."

 

 

Lue koko asiakirja:

Eduskunnan puhemiehelle

Suomessa on vahvat vuosituhansia kestäneet perinteet koiran kanssa metsästämisellä. Suomalaiset metsästyskoiran omistajat ovat nyt huolissaan perinteen jatkumisesta. Metsästyskoirilla on oikeus niille kuuluvaan normaaliin elämään yhdessä omistajiensa kanssa ja koirilla on perheissä suuret kumppanuus- ja tunnearvot. Näiden lisäksi koulutetut koirat ovat taloudellisesti merkittäviä, rahalla korvaamattomia. Hyvän metsästyskoiran kouluttaminen — koiran perimästä riippumatta — kestää neljä-viisi vuotta ja se vaatii lukemattoman määrän harjoittamis- ja kouluttamiskertoja.

Metsästyskoirilla pitää olla oikeus ajaa ja haukkua riistaeläintä metsästyksen, harjoituksen tai koulutuksen aikana, kun omistajalla on siihen lailliset oikeudet. Eläinsuojelulainkin ajatuksena on, että eläimen tulee saada toteuttaa käyttäytymistapojaan luontaisissa olosuhteissa, esimerkiksi kuten metsästyskoirat rodunomaisesti käyttäytyvät.

Metsästyskoirien kanssa metsästäminen ja niiden harjoittaminen on käynyt hankalaksi ylisuuren susikannan takia. Osassa Suomea koiranomistajat eivät uskalla laskea koiriaan metsään, koska susia on sekä vakituisesti liikkunut että oleskelee niiden perinteisillä metsästysalueilla. Metsästyskoirakokeita on jouduttu perumaan jo lukuisia tämänkin syksyn aikana susivaaran takia. Metsästyskoiria on joutunut kymmenittäin jo kuluvankin syksyn aikana suden tappamiksi tai vahingoittamiksi. Koirasta, joka joutuu suden vahingoittamaksi metsästysreissulla, tuskin tulee enää kunnon metsästyskoiraa susipelon vuoksi. Menetykset ovat korvaamattoman suuria koirien omistajille ja metsästysharrastukselle. Susipolitiikan jatkuminen nykyisellä tavalla vaikeuttaa metsästyskoirien kanssa työskentelyä kohtuuttomasti ja aiheuttaa pahimmassa tapauksessa arvokkaan kansallisen metsästyskulttuurin loppumisen.

Koira- ja tuotantoeläinvahingoilta sekä maaseutuihmisten peloilta vältytään, kun susikantaa vähennetään. Vahinkoa ja haittaa tehneet sudet on aikanaan metsästetty pois maastamme ja näin tulisi tehdä jatkossakin. Nykyisellään susikannan suuruus on sitä luokkaa, etteivät maaseudulla harrastavat ja asuvat ihmiset sitä enää kestä. Susi on palautettava metsästettäväksi riistaeläimeksi samoin kuin esimerkiksi karhu on tällä hetkellä ja kantaa on hoidettava metsästyksellä. Kaikki niin sanotut häirikkösudet on poistettava, samoin koirasudet, joita todistettavasti on maassamme. Metsästäjien tulee tulevaisuudessa hoitaa ja vastata susikannasta niin, että vahingot minimoidaan. Susi ei ole uhanalainen Suomessa, sillä Venäjällä oleva kanta levittäytyy varmasti aina myös Suomen puolelle.

Metsästyslakia tulisi muuttaa niin, että se antaa luvan ampua suden, mikäli se selvästi on aikeissa hyökätä kotieläimen kimppuun tai aiheuttaa häiriötä esimerkiksi pihapiirissä. Tällaisessa tapauksessa tulee ampujalla olla lailliset oikeudet tekoonsa, eikä se silloin saa johtaa poliisitutkintaan. Lisäksi myös poliisilakia on muokattava siihen suuntaan, että viranomaisen on helpompi antaa lupa häirikkösuden poistoon, eikä viimesijaisena keinona kuten nykyisin. Koiran omistajalla tulee olla laki puolellaan, kun hän suojelee omaisuuttaan, johon myös koira lukeutuu suomalaisessa oikeuskäytännössä.

Uusi sudenhoitosuunnitelma esitellään maa- ja metsätalousministeriölle vielä ennen vuodenvaihdetta. Valitettavasti esimerkiksi metsästyskoirajärjestöt eivät ole saaneet kutsua tulla kuulluiksi uuden hoitosuunnitelman valmistelussa. Seuraavassa susikannan hoitosuunnitelman päivityksessä — toisin kuin aiemmin — on neuvottelupöydässä oltava edustettuina myös maamme metsästyskoirajärjestöt.

Metsästys- ja metsästyskoiraharrastuksella on myös kansantaloudellisesti iso asema maassamme. Samoin monelle ihmiselle koiraharrastus avaa sosiaalisen verkoston ja estää osaltaan näin syrjäytymistä.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin käytännön toimiin hallitus aikoo ryhtyä estääkseen susien aiheuttamien vahinkojen syntymisen maassamme, aikooko hallitus muuttaa metsästys- ja poliisilakia edellä olevan ehdotuksen mukaisesti, miksi metsästyskoirajärjestöt eivät ole olleet aiemmin edustettuina susikannan hoitosuunnitelman päivityksessä ja aikooko hallitus uudessa sudenhoitosuunnitelmassa kuulla kennel- ja rotujärjestöjen lisäksi myös metsästyskoirajärjestöjä?

Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 2014

Lasse Hautala /kesk