Asutuksen ja eläintilojen lähellä liikkuvat sudet, 26.11.2014

KIRJALLINEN KYSYMYS 910/2014 vp, KK 910/2014 vp — Osmo Kokko /ps, 26.11.2014:      

Eduskunnan puhemiehelle

Suomen susikanta on hieman kasvanut viime vuosina positiivisen syntyvyyden kehityksen ja susien levittäytymisen ansiosta. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos arvioi Suomen susikannan olevan tällä hetkellä noin 140—155 sutta. Varsinkin Itä-Suomessa, missä susikanta ja myös sen kasvu ovat suurimmillaan, tulee usein konflikteja asutuksen, karjan ja susien kesken. Itäraja tuo myös omat haasteensa susien tarkkailulle, sillä rajan tuntumassa elää suurehkoja noin 5—7 suden laumoja, joiden reviireistä merkittävä osa lienee kuitenkin Venäjän puolella. Susilauman reviiri on Suomessa keskimäärin noin tuhat neliökilometriä, joten pitkälläkin Suomen puolella voi välillä vierailla venäläisiä susia.

Viime viikonloppuna Pohjois-Karjalan Kontiolahdella sudet olivat tappaneet metsällä olleen suomenajokoiran. Jäljistä päätellen paikalla oli ollut useampi susi, eikä koirasta ollut jäänyt oikeastaan mitään jäljelle. Marraskuun puolivälissä sain myös kuvia viiden suden laumasta Tohmajärveltä, jossa lauma oli tullut aivan talon pihan ja lammasaitauksen lähettyville. Myös Ilomantsista ja Juuasta on tullut kansalaisilta susihavaintoja pihojen läheisyydestä.

Marraskuun alussa Pohjois-Karjalaan myönnettiin poikkeuslupa sudenkaatoon Tohmajärvelle ja Kiteelle sijoittuvalle alueelle. Näiden kuntien alueilla sudet ovat aiheuttaneet vahinkoja neljälle lammastilalla ja yhdellä nautatilalla. Sudet olivat tappaneet yksitoista lammasta, yhden naudan ja yhden koiran. Lammastiloilla vahingot ovat tapahtuneet petoaidoista huolimatta. Lisäksi sudet ovat toistuvasti liikkuneet asuttujen talojen pihoissa ja ovat muun muassa yrittäneet mennä koiratarhaan. Poikkeuslupiin on kuitenkin sisällytetty ehto, jonka mukaan pyynti voidaan aloittaa vasta sitten, kun susi on tullut päätöksen antamisen jälkeen lähemmäksi kuin 100 metriä asuttua rakennusta, mikä osaltaan hidastuttaa kaatoprosessia. Ongelmalliseksi on myös koettu hidas ja byrokraattinen suurpetohavaintojen kirjaaminen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen TASSU-tietojärjestelmään. Petokannan arviot voivat olla liian alhaisia, mikäli petohavaintoja ei pidetä tarpeeksi luotettavina.

Sudet luovat turvattomuuden tunnetta etenkin lapsiperheissä ja kotieläintalouksissa. Tälläkin hetkellä esimerkiksi Kontiolahdella paikallinen riistanhoitoyhdistys suosittelee koirien kiinnipitoa ja lapsille on järjestetty autokyydityksiä koulumatkoille. Omaa lisäharmiaan sudet aiheuttavat myös eläintilallisille, jotka tuntevat voimattomuutta pihapiiriin tunkeutuvia susia kohtaan. Esimerkiksi yhdenkin lampaan menetys voi olla iso tappio tilalliselle, jos kyseessä on arvokkaampi jalostukseen soveltuva lammas.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mitä hallitus aikoo tehdä asutuksen ja eläintilojen lähellä liikkuville susille, millä tavoin hallitus aikoo parantaa ja nopeuttaa petohavaintojen kirjaamista ja millä tavoin hallitus aikoo nopeuttaa suden kaadon poikkeuslupien myöntämistä, jotta lisävahingoilta vältyttäisiin?

Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 2014 Osmo Kokko /ps