Poliisitutkinnan loppuun saattaminen, 13.11.2014

KIRJALLINEN KYSYMYS 874/2014 vp, KK 874/2014 vp — Pentti Oinonen /ps, 13.11.2014:

Eduskunnan puhemiehelle

Suomessa on tällä hetkellä lukuisia poliisitutkinnassa olleita tapauksia, jotka on keskeytetty. Tutkintaa ei ole päätetty, vaikka niiden aloittamisesta on kulunut kohtuuttoman pitkä aika.

Esimerkkitapauksessa helmikuussa 2014 Itä-Suomen poliisi käynnisti tutkinnan Pohjois-Karjalassa Tohmajärvellä mahdollisen törkeän metsästysrikoksen vuoksi, jossa sutta olisi vahingoitettu metsästystarkoituksessa.

Poliisi käytti metsästysrikoksen tutkintaan huomattavan määrän henkilökuntaa ja työtunteja. Tutkinnan yhteydessä pohjois-karjalaisiin metsästäjiin kohdistui erityisesti julkisuudessa vahva susien salametsästysepäily.

Poliisi ei kuitenkaan saanut näyttöä mahdollisesta metsästysrikoksesta, joten tutkinta keskeytettiin. Tutkinnan keskeyttäminen ilman sen päättämistä tai syytteen nostamista jätti metsästäjiin kohdistuvan salakaatoepäilyn elämään.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä, että tutkinnassa olevat rikosepäilyt saatettaisiin pikaisesti loppuun tai päätettäisiin aiheettomina?

 

Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 2014 Pentti Oinonen /ps

 

Ministerin vastaus

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Pentti Oinosen /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 874/2014 vp:

Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä, että tutkinnassa olevat rikosepäilyt saataisiin pikaisesti loppuun tai päätettäisiin aiheettomina?

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Kysymyksessä tuodaan esiin huoli siitä, että poliisitutkinnassa on lukuisia tapauksia, joiden tutkinta on keskeytetty. Kysymyksessä kerrotaan esimerkkitapauksesta, jossa poliisi oli käynnistänyt Itä-Suomessa törkeän metsästysrikoksen tutkinnan. Tapauksessa epäiltiin sutta vahingoitetun metsästystarkoituksessa. Poliisi käytti metsästysrikoksen tutkintaan huomattavan määrän henkilökuntaa ja työtunteja. Tutkinnan yhteydessä pohjoiskarjalaisiin metsästäjiin kohdistui erityisesti julkisuudessa vahva susien salametsästysepäily. Poliisi ei kuitenkaan saanut näyttöä mahdollisesta metsästysrikoksesta, joten tutkinta keskeytettiin. Kysymyksessä mainitaan, että tutkinnan keskeyttäminen ilman sen päättämistä tai syytteen nostamista jätti metsästäjiin kohdistuvan salakaatoepäilyn elämään.

Metsästysrikoksen törkeä tekomuoto otettiin rikoslakiin vuonna 2011 (232/2011). Rikoslain 48 a luvun 1 a §:ssä tarkoitetun törkeän metsästysrikoksen tunnusmerkistö täyttyy, jos susi tapetaan tai sitä vahingoitetaan ja teko myös kokonaisuutena arvostellen on törkeä.

Suomi on EU:n jäsenvaltiona sitoutunut eräiden riistaeläinlajien suojelutavoitteisiin ja -velvoitteisiin, jotka on asetettu neuvoston direktiivissä 92/43/ETY luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta (luontodirektiivi). Riistaeläimistä susi poronhoitoalueen ulkopuolella, ilves, karhu sekä saukko kuuluvat EU:n luontodirektiivin niin sanottuihin tiukkaa suojelua edellyttäviin lajeihin. Poliisin tiukka suhtautuminen luontodirektiivissä lueteltujen eläinten epäiltyihin vahingoittamisiin käy selkeästi ilmi myös kertomastanne tapauksesta.

Esitutkintalainsäädännön uudistamisen yhteydessä lakiin otettiin säännökset esitutkinnan keskeyttämisestä. Esitutkintalain 3 luvun 13 §:n mukaan esitutkinta saadaan sen aloittamisen jälkeen keskeyttää tutkinnanjohtajan päätöksellä, jos rikoksesta ei epäillä ketään ja jos asiaan vaikuttavaa selvitystä ei ole saatavilla. Esitutkinnan keskeyttämisestä päätettäessä on erityisesti otettava huomioon epäillyn rikoksen laatu. Tämä viittaa siihen, että mitä vakavammasta rikoksesta on kysymys, sitä kauemmin ja tehokkaammin selvitystä tekijästä ja rikoksesta tulee pyrkiä hankkimaan ennen keskeyttämispäätöksen tekemistä. Kysymyksessä kuvatussa tapauksessa poliisi on käyttäessään törkeän metsästysrikoksen tutkintaan huomattavan määrän henkilökuntaa ja työtunteja menetellyt lainsäätäjän edellyttämällä tavalla. Metsästysrikokset ovat piilorikollisuutta, joiden tutkinta on aikaa vievää. Näytön saamista hankaloittaa metsästysrikoksiin liittyvä vaikenemisen kulttuuri ja joissakin poliisin tietoon tulleissa tapauksissa myös jopa suoranaiset todistajien uhkailut.

Esitutkintalain mukaan esitutkintaa on jatkettava ilman aiheetonta viivytystä, kun edellytyksiä keskeyttämiselle ei enää ole. Esitutkinnan keskeyttämisestä on esitutkintalain 11 luvun §:n 1 momentin mukaan ilmoitettava asianosaiselle, jos päätös vaikuttaa hänen oikeuksiinsa, etuihinsa tai velvollisuuksiinsa. Vuoden 2014 voimaan tuleen esitutkintalain säännökset on valmisteltu laaja-alaisessa toimikunnassa ja esitutkinnan keskeyttämistä koskevia säännöksiä ja niiden perusteluja valmisteltaessa on otettu huomioon myös esitutkinnan keskeyttämisestä mahdollisesti aiheutuva tutkinnan kohteena olevien henkilöiden julkisuudessa leimaantuminen.

Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 2014

Sisäministeri Päivi Räsänen