Susitutkimusta Siperiassa – matkablogi

Vargforskning I Sibirien, Kaj Granlund, 3/2016:

Maanantaina 21.3.2016

Nyt on tutkimusreissu plakkarissa ja alkaa aineiston käsittely. Aluksi itse matkasta:

Yakutskissa toimimme Yakutian Yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan tiloissa ja tutkimme yhdessä venäläisten kanssa 19 sutta, yli 30 suden turkkia ja neljä täytettyä sutta. Ruhoista otimme geneettiset näytteet, teimme susien ulkonäön dokumentointia (mittauksia ja kuvauksia), avasimme neljän suden vatsat ja otimme ohutsuolesta palasia, joista venäläiset isäntämme poimii meille ekinokokin loisia. Susien kallot menevät aikanaan Petroskoin yliopistolle, jonne menemme mittaamaan niitä.

Kun CITES-todistukset ovat kunnossa, tuomme kaikki näytteet Suomeen, mutta siihen mennee vielä tovi.


Susien ulkonäön tutkimukset osoittavat selvästi, että venäläisten tutkijoiden aikoinaan tekemät määritelmät suden ulkoisista ominaisuuksista pitävät paikkansa. Kuten kaikki tiedämme, susi ei ole muuttunut miksikään, vaan Euroopan tiedemiesten tulisi nyt selvittää, missä dna-tutkimus on mennyt vinoon, kun sillä saadaan puhtaista koirista aitoja susia.

Näytimme kahden tunnetun suden valokuvat venäläiselle ammattimetsästäjälle. Toinen oli Ruotsin ruosteprinsessa (Junseletiken) ja toinen nk. Sjundatiken. Edellisestä ukko sanoi: "No wolf, no wolf, dog, dog!", eli ei susi vaan koira ja jälkimmäisestä ukko huudahti: "Kojootti!".


Opimme kuitenkin mm. sen, että:

1. Sudella on aina mustat kynnet. 52 suden joukosta emme löytäneet yhtään sellaista, jolla olisi ollut muun värisiä kynsiä. Ei edes vivahteita tai viiruja.

2. Pulliaisen "mustat viirut" etujaloissa löytyi kaikilta paitsi Canis lupus arctos alalajin edustajalta eli tundrasudesta.

3. Hännän pää oli musta, häntä ulottui suorana kantapäille mutta ei pitempään, hännän juuresta 15-20 alaspäin oli musta pilkku.

4. Musta päällikarvat koko selän matkalta, korvien taustat okra pohjavilla päältä valkoinen ja pohjasta tummanharmaa.

5. Korvat kaikilla mitatuilla yksilöillä 11 - 13 cm sisällä ja korvien päät pyöreät.

6. Otsassa mustanharmaa lyhyt karvoitus, kuono okra ja harmaa, alaleuka ja rinnus vaalea lukuun ottamatta kahta vuoden ikäistä pentua, joilla oli alaleuan etupuoli musta.

7. Silmät olivat susimaisen kapeat ja vinossa. Jokaisesta yksilöstä yhtä tundrasutta lukuun ottamatta oli tuo tunnettu musta viiru silmien ulkoreunasta "pulisonkeihin".

Mitoista teemme vielä erilliset laskelmat kuten myös kalloista.


Kaiken kaikkiaan 24 tuntia kestänyt kotimatka tuntuu vielä pohkeissa, mutta on tosi hyvä olo. Kaikki mitä olen kirjoittanut kirjoissani Vargens Europa ja Das Europa der Wölfe pitää tismalleen paikkansa.

Venäläisten tutkijoiden ja opiskelijoiden panos työllemme oli mahtava. Ilman heitä homma ei olisi onnistunut.

Alla hieman siitä miten paljon olosuhteet vaihtelivat työssämme. Toinen eläinkliniikan tiloissa, joissa käsittelimme 13 ruhoa ja kaikkien kudosnäytteet, ja toinen turkistehtaan takapihalla -25 asteen pakkasessa mittaamassa ja kuvaamassa susien ruhoja - onneksi tietokone ei paleltunut!


Perjantaina 18.3.2016

Kuinka suuria arvelette ulkoisten ominaisuuksien vaihteluiden olevan? Nämä kuvat ovat peräisin tutkimuksesta, jonka teimme turkistehtaalla. Siinä tilassa, jossa nämä kuvat on otettu, oli noin 200 turkkia hyllyillä ja noin 30 lattialla. Kuvasimme niitä, jotka olivat lattialla ja tässä on muutama niistä.

 

Aidon suden silmät. Suoritimme tutkimuksen noin 60 sudelle ja nyt alamme käsittelemään materiaalia. Jo nyt voin sanoa, että sieltä tulee vastaan yllätyksiä.

 

Torstaina 17.3.2016

Veijarit menossa nahkurin orsille. Näitä on siis riittänyt ja yksilöiden väliset erot ovat varsin pieniä. Merkittävintä oli näiden isot päät suhteessa muuhun kroppaan.

 

 

Keskiviikkona 16.3.2016

Tässä seison siperialaisen metsästäjän kanssa ja ihmettelemme ruotsalaista Junsele –naarasta. Kaverit ottivat kuvan salaa.

 

 

Keskiviikkona 16.3.2016

Sitten oli päivä pulkassa ja ajatukset hukassa ... Tuolla taustalla on muuten soopelinturkista tehdyt naisten päähineet. Olisin ostanut mutta .. hinta n. 4000 euroa!


Keskiviikkona 16.3.2016

Saavuimme maanantaina jääkylään Jakutskiin ja tässä ensivaikutelma paikkakunnasta. Hauskoina yksityiskohtina ovat joka kadunkulmasta löytyvät jääveistokset.

Tätä kirjoitettaessa on jo susitutkimus täydessä käynnissä ja olemme ottaneet dna-näytteitä sekä tehneet morfologisia mittauksia. Neljästä sudesta purimme myös ohutsuolen saadaksemme kuvan ekinokikin levinneisyydestä.

Huomenna ruhoja kuvataan joka kulmasta ja teemme tarkemman värianalyysin.

Nämä elukat pitäisi jokaisen nähdä. Sen jälkeen ei ole epäilystä siitä mikä ja kuka on sekuli. Tähän palaan vielä myöhemmin kuvien kera. 


Tänään tapasin metsästäjän, joka elää suden metsästyksestä ja joka on tehnyt niin jo lähes 30 vuotta. En voinut olla näyttämättä hänelle kuvaa ruotsalaisesta Junsele-naaraasta ja pyysin häntä kommentoimaan kuvaa... Heh..heh! Vanha mies hymyili ja virnisti:" Ei susi, ei susi , koira, koira.”

Hän pelasti minun päiväni tällä kertaa!

Tällä hetkellä olemme kuvanneet noin 50 sutta ja turkkia. Kaikki ovat kuin veljiä, mutta yksikään niistä ei muistuttanut aitoa skandinaavista piskiä. Mietittekö miksi?

 

Dmitri Bibikov kirjoitti kirjassaan “Susi”, että sudella on aina mustat kynnet. Nyt ollaan saamassa päätökseen urakkaa, jossa olemme hakemalla hakeneet valkoisia tai ruskeita kynsiä lähes viidenkymmenen suden poppoosta.

Ei oo .. eikä tuu. Jokaisella hukalla on ollut pikimustat, pitkät ja sivuilta litistetyt kynnet.

Alla hieman esimakua aiheesta ja kannattaa katsoa kuinka suuri tuollainen suden käpälä ihan oikeasti on. Oman räpylääni mahtuu keskikokoinen kännykkä.

 


Tiistaina 15.3.2016

Saavuimme maanantaiaamuna ja tässä on ensimmäisiä vaikutelmia jääkylmästä Jakutiasta, pakkasta on -30 astetta. Mukana matkassa minun lisäkseni ovat:

Kaarlo Nygren, tutkija, Suomi

Evgeny Sahrov, biologian tohtori, Jakutsk Universitas

Dmitry Politov, geneetiikan tohtori, Venäjän tiedeakatemia, Moskova

Nyt olemme tehneet kaksi päivää töitä mittaamalla susia ja ottamalla geneettisiä näytteitä - ja alkaa selvitä miksi sudet Suomessa eivät näytä klassisilta susilta... koska ne eivät ole susia!

Julkaisen kuvia tästä myöhemmin.

 


Torstaina 10.3.2016

Parin päivän päästä juna lähtee. On mielenkiintoista nähda miten venäläiset ammattimetsästäjät menestyvät. Nämähän elävät ampumalla susia, myymällä niiden turkkeja ja rahastamalla tapporahat.

Kaksi kuukautta sitten tilasimme heiltä 20 sudenraatoa ja 6 viikkoa kesti saada kasaan 14, vaikka maakunnassa on 3500 sutta. Nämä metsästäjät käyttävät kaikkia mahdollisia keinoja, mutta tulos kertoo selvästi, kuinka vaikeata on metsästää aitoja susia.