Susia ei enää vapauteta Karjalassa, 23.4.2012

Helsingin Sanomat 23.4.2012

Anneli Ahonen


Vladimir Bologov päästi kuusi sudenpentua luontoon lähellä Suomen rajaa, jotta voisi tutkia niiden sopeutumista. 

PIETARI. Venäläinen susitutkija Vladimir Bologov aiheutti kohun huhtikuun alussa, kun selvisi, että hän on siirtänyt Venäjän Karjalaan eläintarhassa syntyneitä susia ja vapauttanut ne luontoon lähellä Suomen rajaa.

Suomessa susien siirron tuomitsivat Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos ja luonnonsuojelujärjestöt.

Ne pelkäävät susien tulevan Suomeen asutuksen läheisyyteen, jolloin ne saattavat hyökätä ihmisten tai eläinten kimppuun.

Toinen pelko on, että sudet lisääntyvät Suomen susien kanssa ja muuttavat kannan geeniperimää.

Bologov itse oli huhtikuun alussa autuaan tietämätön aiheuttamastaan kohusta, sillä hän oli matkapuhelinverkon ulottumattomissa Venäjän Karjalassa etsimässä jälkiä kuudesta susiuroksesta.

Kotiinsa Tverin lähelle palannut Bologov vastaa syytöksiin rauhallisesti.

"Nämä sudet pelkäävät ihmistä enemmän kuin villit. Se on koko menetelmäni ydin. Jos ne tulisivat ihmisen lähelle, ne ammuttaisiin heti", hän sanoo puhelimessa HS:lle.

"Susien geeniperimä on lähellä Skandinavian susia. Saman Jaroslavlin eläintarhan sudet ovat yksi vaihtoehto, kun Ruotsissa mietitään keinoja susikannan kasvattamiseen", hän jatkaa.

Koko Bologovin lähipiiri tutkii petoja. Heillä on oma luonnontieteellinen asema Tverin lähellä.

Siellä appi Valentin Pažetnov kehitti tavan, jolla vankeudessa kasvaneita karhuja voitiin totuttaa itsenäisiksi. Karhuja on vapautettu yli 170 kahdessakymmenessä vuodessa.

Bologov alkoi tutkia susia 1990-luvun alussa. Ensimmäiset aitauksissa kasvaneet sudet Bologov vapautti asemalta 1996. Hän on päästänyt yhteensä 57 sutta vapaaksi, noin neljän suden vuosivauhtia.

"Jos yksikään niistä olisi hyökännyt ihmisen kimppuun, toiminta olisi lopetettu välittömästi."

Bologov halusi kokeilla, mitä tapahtuisi, jos eläintarhassa syntyneet sudet kasvaisivatkin ilman keinotekoista aitausta. Siihen hän tarvitsi harvaan asutun paikan.

Idea Karjalasta alkoi itää Bologovin mielessä.

Sopiva paikka, noin 20 hehtaarin kokoinen saari, löytyi Kimovaaran kylän läheltä Lieksan korkeudelta.

Rahoitusta hän sai eurooppalaisilta luontojärjestöiltä yhteensä 22 000 euroa. Rahat eivät riittäneet seurantapantojen ostamiseen.

Hän haki maastoautollaan Jaroslavlin eläintarhasta kuusi kuukauden ikäistä sudenpentua ja vapautti ne viime kesänä saarella.

Hänellä ei ollut lupia kuljetukseen tai susien vapauttamiseen.

Saarella hän rokotti sudet.

Hän vei usein susille lihaa ja ihmetteli, kuinka nopeasti ne alkoivat itse metsästää. Jo kesän lopulla ne pystyivät uimaan pois saarelta.

Viimeisen kerran Bologov lähti Karjalaan 1. huhtikuuta. Hän näki itse kaksi tai kolme sutta, kylän metsästäjät puhuivat neljästä.

"Voi olla, että loput ovatkin menneet Suomeen."

Suomessa susi on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi, mutta Karjalassa niistä maksetaan sadan euron tapporahaa.

Viranomaiset ärsyyntyivät Bologovin omatoimisuudesta. Häntä uhkaavat sakot.

Bologov lupaa lopettaa susien vapauttamisen Karjalassa. "Sain jo todistettua tällä kokeilulla, että sudet pystyvät hyvin selviämään minimaalisella ihmisen avustuksella myös ilman aitausta."

Hän haluaa keskittyä lajeihin, jotka herättävät vähemmän intohimoja.

Bologov, Moskovan eläintarha ja Karjalan viranomaiset neuvottelevat kahden ahman päästämisestä luontoon.

"Jos se onnistuu, voin hyvin siirtyä ahman tutkimiseen. Se on minulle nyt kiinnostavampi laji kuin susi."