Istutettua petovihaa

Ilkka, torstai 31.05.2012

Susia ei tehtailla ja petojen siirrot ovat mennyttä aikaa, uutisoi Ilkka 25.5. Mikä on näiden käsitysten takana? Ne elävät vahvasti vuosi vuodelta.

Käytännössä molemmat asiat ovat mahdollisia ja karhujen ja ahmojen kohdalla tämä asia myönnetään. Ilmajoella yli vuosi sitten todettiin ahman liikkuneen lentokentän maastossa noin viikon ajan hyvin lähellä asutusta. Naapurikunnissa ei ollut vuosiin todettu ahman liikkuneen.

Allekirjoittanut ei epäile, että ahma olisi jostain päästetty irti. Onhan ahmalla hyvinkin pitkät vaellusreitit. Petotutkija Ilpo Kojolan kanssa käyty keskustelu ahmasta toi esille, että Suupohjan alueelle on siirtoistutettu ahmoja 90-luvulla.

Petotutkija myös vahvisti sen, että petojen siirtoistutuksiin eläintarhat tarvitsevat maanomistajan ja ministeriön luvan. Eli käytännössä eläintarhojen petoistutukset ovat mahdollisia.

Päästääkseen epäilyistä petoistutusten suhteen eläintarhat voisivat julkaista raportit jokaisesta syntyneestä ahmasta, sudesta ja karhusta viimeisten 40 vuoden takaa, minne ruhot ovat toimitettu, kun eläin on kuollut tai lopetettu. Asialle olisi silloin selvä piste.

Susien liikkuvuudessa ja reviirinsä valitsemisessa on erikoinen luonnonoikku siinä, kun Itä-Suomessa Lappeenranta-Ilomantsi-välillä on alueita, joissa susien tiheys on samaa tasoa kuin Länsi-Suomessa Turku-Pori-välillä, neljä-kuusi sutta tuhannella neliökilometrillä. Näiden alueiden välillä susitiheys jää vain kahteen, kertovat RKTL:n tutkimukset.

Onko rannikolla samanlaisia erämaita kuin Itä-Suomessa?

Sunnuntain luonto-osasto 27.5. hehkutti taas petovihalla ja susien salakaadoilla. Kansaedustaja Susi-Pulliainen aikoinaan iskosti tämän propagandakäsitteen suomalaiseen yhteiskuntakeskusteluun. Metsästäjäliiton puheenjohtaja Lauri Kontro (Jahti 2/2012) ihmetteli, onko perää, että Suomessa tapetaan suurpetoja salaa, erityisesti susia. Mitkään tilastot eivät vahvista käsitystä, huomauttaa Kontro.

Metsähallituksen erävalvojien päällikkö Pirjo Ilvesviidalta saadut 2010-2011 erävalvontaraportit ja muutama puhelu erävalvojille osoittivat, etteivät salakaadot ja petoviha ole yleistä Suomessa.

Pari yksittäistä tapausta ahmoihin kohdistui poronhoitoalueella, eikä tekovälineenä käytetty metsästysasetta. Laittomia haaskoja oli muutama petojen kuvauskojujen yhteydessä.

Pari vuotta sitten käytiin keskustelua kanahaukkavihasta ja sen laittomista ampumisista ja pesien hävittämisistä. Otin yhteyttä rikospoliisiin ja kolmeen muuhun poliisiin, jotka ovat tekemissä metsästysrikosten kanssa. Kanahaukan osalta poliisin näkemys Pohjanmaan alueella oli, että ovat täysin yksittäisiä tapauksia, eikä tapauksia ole pystytty näyttämään toteen.

Yksi kanahukan ampuminen on lähivuosilta tiedossa, minkä metsästäjät itse toivat esille. Myös se viime vuoden lentokentän ahmakin on lähimailla saatu kuvattua, elävänä.

Käsitykset petovihasta ja suurpetojen salametsästyksestä ovat todistetusti poliittista propagandaa, jolla manipuloidaan urbanisoituja itseään luontojärjestöinä pitäviä tahoja.

V-M Hakola

Ilmajoki