Susikasvattaja tyrmää kritiikin

Iltalehti, Nina Leinonen, 21.6.2012

Venäjällä sijaitsevalla susikasvattamolla varttuu parhaillaan viisi sudenpentua, jotka palautetaan luontoon.

Iltalehti tutustui rajantakaisiin susiin lähietäisyydeltä.

Tutkija, susikasvattamon eli biologisen aseman perustaja ja pitäjä Vladimir Bologov väittää, että sudet pysyvät villeinä, vaikka ne kasvavat tarhaoloissa.

Bologov harkitsee pitkään ennen kuin suostuu viemään vierailijat pentuaitaukseen. Aitauksessa ja sen läheisyydessä ei saa puhua. Susia ei saa koskea. Vain tietyt henkilöt saavat ruokkia ja lääkitä niitä.

Bologov itse ottaa sudenpennut syliin kuvaajan pyynnöstä. Hän kuitenkin päästää karvapallot pian maahan ja pelästyttää ne tiehensä.

”Haluan, että sudet pysyvät villeinä. Kesyjä susia ei voi vapauttaa.”

Pennut vapautetaan takaisen metsään noin 10 kuukauden ikäisinä.

 

Vain villejä

”Suomen lehdistössä on ollut juttuja, että kasvatan kesyjä susia ja vapautan ne. Se ei pidä paikkaansa. En ikinä vapauta kesyjä susia”, Tverin ja Karjalan alueilla toimiva susitutkija Vladimir Bologov oikaisee väärinkäsityksiä.

”Venäjällä on 40 000 sutta, Karjalassa 350. Keskimäärin vapautamme vuosittain 3-5 sutta, eli se ei vaikuta populaatioon millään tavoin. Tämä ei ole geneettistä provokaatiota”, Bologov tyrmää puheet susien geenimanipulaatiosta.

 

Miksi Karjala?

Suomen rajan läheisyys ei varsinaisesti houkutellut Bologovia, vaan oikeanlainen saari. Alun perin hän halusi tehdä työtä Arkangelin alueella, mutta sieltä ei löytynyt tarkoitukseen sopivia olosuhteita.

”Paras paikka löytyi Karjalasta. Siellä on vähän ihmisiä, sopivan kokoiset vesialueet ja saari”, Bologov perustelee.

Hän lisää, että lähellä eli noin 50 kilometrin päässä on raja-alue, joka on varmasti rauhallinen, koska siellä ihmisiä ei juuri liiku.

”Ajatuksena on kasvattaa sudenpennut siten, että ne pysyvät villeinä. Saaresssa ne pysyvät villeinä mutta turvassa.”

Hän teki saman myös Tverin alueella, mutta saari on liian pieni ja siellä on liikaa kävijöitä. Karjalassa ongelmaa ei ole.

Bologov vapautti ensimmäiset sudenpennut Karjalassa kesällä 2011.

 

Luvatonta

Vuosi sitten Kimovaarasssa Karjalassa vapautettuja susia Bologov ei enää seuraa.

”Yritin saada Pohjoismaista tutkapannat Karjalan susille, mutta se ei jostain syystä onnistunut”, Bologov harmittelee epäonnistunutta yhteistyötä suomalaistutkijoiden kanssa.

Bologov on käynnistänyt toimintaansa Karjalassa viimeisen vuoden aikana.

Hän on ollut yhteydessä sikäläiseen hallintoon.

”He sanoivat, että susien kanssa työ pitäisi tehdä jossain kauempana Suomen rajasta, esimerkiksi Vologdan alueella. Rajan lähellä työtä voisi tehdä tosin ilvesten ja ahmojen kanssa.”

Bologov ei kuitenkaan kiellä, etteikö jatkaisi myös susitoimintaa Karjalassa. Suoraa vastausta asiaan ei saa. Heti vierailumme jälkeen hän suuntasi jälleen Karjalaan, tosin tällä kertaa ilman susia.