Harmaa norjanhirvikoira joutui susien saaliiksi Nousiaisten ja Mynämäen rajalla

Taajamasusi, 27.9.2015:

Eilen Turun suunnalta kotoisin oleva, nykyisin espoolainen, Ossi Malmberg oli koiransa kanssa liikkeellä Nousiaisten ja Mynämäen rajamaastossa. Hän kertoo lauantaiaamun tapahtumista näin: 

Olin metsässä harjoittamassa yksivuotiasta uroskoiraani, Ponoa, jotta se olisi valmiimpi hirvijahtiin, joka aloitetaan Leiankorven metsästysseuran – pääosin yhteismetsiä - alueella kolmen viikon päästä.

Päästin koiran vapaaksi Mynämäen puolella, Takkulan pohjoispuolella, vähän ennen yhdeksää. Aika pian se haukahti muutaman kerran ja arvelin sen löytäneen hirven ja lähteneen seuraamaan sitä. Koira etääntyi nopeasti.

Seurasin gps:llä koirani sijaintitietoja, kun se kulki Kopamaantien reunaa etelään päin. Pono jatkoi kulkuaan Rautsuon yli Sudenalhoon. Pysyin jalkamiehenä, vaikka etäisyyttä oli pari kilometriä, siltä varalta, että se kääntyisi takaisin päin. Usein tuttu suunta on Hirvijärvelle päin.

 

Kun matkaa alkoi olla suhteellisen paljon ja koira liikkui oman seurani metsästysalueen ulkopuolelle, palasin autolle tarkoituksena saada koira pois ja ajoin lähemmäksi sitä. Kun pääsin Sudenalhontien päähän, totesin, että paikkatiedon mukaan koira oli paikallaan.

Olin noin kahdensadan metrin päässä siitä, mutta koska en kuullut haukkua, arvasin, että kaikki ei ole kunnossa. Taimikosta löysin sitten koirani, joka oli kohtalaisen pahasti revitty ja kuollut.


Olin miettinyt etukäteen, että uskaltaako koiraa päästää vapaaksi susireviirialueella. Kysyin edellisiltana tutuilta metsästyskavereilta, että oliko susista tehty havaintoja tai nähty niitä riistakamerakuvissa, mutta havaintoja ei ollut viime viikoilta, eikä riistakamerakuviakaan pedoista. Tiedossani ei ollut myöskään siinä vaiheessa, että sudet olivat viikko sitten tappaneet kaksi lammasta Nousiaisten Valpperin alueella.

Yritin välttää vaaraa, mutta tällä kertaa se ei onnistunut. Oman seuran osalta mietin, että onnistuisiko metsästys ilman koiria enää ollenkaan. Parikymmenen vuoden ajan koirametsästys on ollut meidän tapamme toimia hirvimetsällä.

Metsästysoikeudesta maksetaan summia, jotka eivät ole ihan vaatimattomia. Sen lisäksi tehdään riistanhoitotyötä ja poistetaan mm. liiallisia pienpetoja kuten supeja ja kettuja. Sitten kun haluttaisiin metsästää, koirien käytössä on lähdettävä susien ehdoista. Tämä tuntuu oudolta.

Perheenjäsenenä Pono oli yhtä tärkeä minulle kuin metsästyskaverina. Tämä on syvä järkytys koko perheelle.”


Sudenalho on entinen kotkien ruokintapaikka Mynämäen ja Nousiaisten rajalla, jossa sudet tottuivat syömään sianruhoja. Kotkanruokinta kyseisellä paikalla lopettiin vasta pari vuotta sitten. Paikka, jossa hirvikoira jäi nyt susien saaliiksi sijaitsee Mynämäen puolella.

Samana iltana kaksi sutta liikkui taas Nousiaisten keskustassa, Koljolan tien yli.