Sudenkaatolupia saatava enemmän

Rotukoirajärjestöt, Julkilausuma, 1/2013:

Virallisen tiedon mukaan maamme susikanta on tällä hetkellä enimmillään vain 185 -205 sutta, joka sisältää 50-60 pentua. Kulumassa olevan metsästyskauden aikana mm. Pohjois-Karjalassa sudet ovat tappaneet lyhyen ajan sisällä lähes kymmenen metsästyskoiraa. Eivätkä nämä ole ainoita maassamme, sillä susien tekemiä koiratappoja on tapahtunut muuallakin.

Nykyhavaintojen mukaan sudet ovat levittäytyneet koko Suomeen, niiden tekemät vahingot, haitat ja häiriöt ovat lisääntyneet mm. monilla asutusalueilla, vaikka mielestämme sudet kuuluvat erämaaluontoon, ei ihmisasutuksen pariin.

Virallinen susikannan arvio lienee tehty alle todellisen susimäärän, joko tahattomasti tai tarkoitushakuisesti. Tällä hetkellä susikanta on todellinen uhka mm. maamme metsäpeurakannalle ja koiran avulla metsästämiselle. Tälle metsästyskaudelle myönnetty 20 suden kaatolupamäärä on liian pieni.

Vaadimme lisää susien kaatolupia. Sudenkaatolupia pitää myöntää vähintään 55-60, onhan RKTL lausunut, että susikannasta voidaan vuosittain poistaa 30 prosenttia vaarantamatta kestävän käytön periaatteita.

 

 

Lue koko julkilausuma:

 

Ei metsästyskieltoja Natura-alueille

Julkisuudessa on ollut tietoja, että maan hallitus suunnittelee metsästyskieltoja Natura-alueille. Alle merkittyjen metsästyskoirarotujärjestöjen edustajat ovat vakavasti huolestuneita asiasta.

Aikanaan Natura-alueita perustettaessa maamme johdon edustajat lupasivat, ettei kyseisillä alueilla kielletä metsästystä. Nyt maamme johdon edustajat ovat kavalasti syömässä lupauksiaan, kun päättävät uusien luonnonsuojelualueiden suojelusäädöksistä. Eteläisessä Suomessa on mahdollisen tulevan metsästyskiellon kohteena suuret alueet, noin 300 000 hehtaaria.

Metsästys ja luonnonhoito ovat laajojen kansalaispiirien harrastus. Tällä saralla metsästäjät tekevät monella eri tavalla palkatta luonnonhoitoa ja muuta vapaaehtoistyötä koko yhteiskuntamme hyväksi mm. luonnoneläinten ruokinnalla, lisääntymismahdollisuuksien kohentamisella, tänne kuulumattomia pienpetojen poistamisella, hirvieläinkantojen säätelemisellä yhteiskunnan eri tahojen vaatimille tasoille.

Muistutamme kaikille, että metsästys ei tuhoa luontoa eikä se vahingoita alueiden luontoarvoja. Palautamme maamme johdon edustajien mieleen myös sen, että esimerkiksi metsästysseurat ovat jo vuosikymmenien ajan huolehtineet jouhevasti luonnon eläinkantojen elinvoimaisuudesta mm. kaatokiintiöillä, sopivan kokoisilla väliaikaisilla rauhoitusalueilla ja kulloinkin tarvittavilla metsästyskielloilla, joten samanlaisiin asioihin vedoten pitkäkestoiset, vaikeasti muutettavissa olevat laintasoiset metsästyskiellot luonnonsuojelualueilla ovat perusteiltaan kestämättömiä.

EU ei edellytä metsästyksen kieltämistä Natura-alueilla. Suomi lienee ainoa maa, joka suunnittelee näin mittavia rajoituksia kansalaisilleen.

Korostamme, että luonnonsuojelualueista päätettäessä paikallinen mielipide on otettava tarkoin huomioon. Metsästysrajoituksia ja muita käyttörajoituksia ei tule asettaa alueille, joissa niitä ei ole tähänkään asti ollut.

 

Koiran avulla metsästäminen on turvattava maassamme

Metsästyskoirarotujärjestöt kantavat huolta suomalaisen metsästyksen vastuullisista periaatteista ja perinteistä. Olemme huolestuneena todenneet, että julkisen riistakonsernin muuten ihan hyvästä strategiasta on jostain syystä unohdettu pois merkittävä suomalainen metsästysperinne, koiran avulla metsästämisen turvaaminen.

Suomalainen metsästäjä on kautta aikojen metsästänyt koiran avulla, esim. Paul Klinge v. 1950 arvioi, että ehkä v. 1700 alkaen ajokoiria on tuotu Suomeen. J.J. Maexmontain kirjoitti v. 1850 ajokoirista maassamme. Sporten –lehdessä v. 1890 oli suomalaisesta lintukoirasta kirjoitus, jonka kirjoittaja toteaa mm: Ammoisista ajoista on haukkuva lintukoira seurannut Suomen kansaa. Maamme metsästyskoirarotujärjestöt ovat toimineet jo kauan, mm. Kanakoirakerho on perustettu v. 1901 ja Suomen Ajokoirajärjestö v.1902.

Kotimaiset metsästyskoirarodut suomenpystykorva, karjalankarhukoira ja suomenajokoira ovat maamme eläviä kansallisaarteita. Yksistään jo kotimaisten metsästyskoirarotujen säilymiseksi julkisen riistakonsernin strategiaan pitäisi kirjata: Turvataan perinteinen koiran avulla metsästäminen.

 

Sudenkaatolupia saatava enemmän

Virallisen tiedon mukaan maamme susikanta on tällä hetkellä enimmillään vain 185 -205 sutta, joka sisältää 50-60 pentua. Kulumassa olevan metsästyskauden aikana mm. Pohjois-Karjalassa sudet ovat tappaneet lyhyen ajan sisällä lähes kymmenen metsästyskoiraa. Eivätkä nämä ole ainoita maassamme, sillä susien tekemiä koiratappoja on tapahtunut muuallakin. Nykyhavaintojen mukaan sudet ovat levittäytyneet koko Suomeen, niiden tekemät vahingot, haitat ja häiriöt ovat lisääntyneet mm. monilla asutusalueilla, vaikka mielestämme sudet kuuluvat erämaaluontoon, ei ihmisasutuksen pariin.

Virallinen susikannan arvio lienee tehty alle todellisen susimäärän, joko tahattomasti tai tarkoitushakuisesti. Tällä hetkellä susikanta on todellinen uhka mm. maamme metsäpeurakannalle ja koiran avulla metsästämiselle. Tälle metsästyskaudelle myönnetty 20 suden kaatolupamäärä on liian pieni. Vaadimme lisää susien kaatolupia. Sudenkaatolupia pitää myöntää vähintään 55-60, onhan RKTL lausunut, että susikannasta voidaan vuosittain poistaa 30 prosenttia vaarantamatta kestävän käytön periaatteita.

 

Suomen Ajokoirajärjestö ry Jari Fors, puheenjohtaja

Suomen Harmaahirvikoirajärjestö ry Esa Kukkonen, puheenjohtaja

Suomen Dreeverijärjestö ry Jarkko Latvanen, puheenjohtaja

Kanakoirakerho ry Pekka Soini, puheenjohtaja

Saksanseisojakerho ry Kimmo Vesanto, puheenjohtaja