Yhdistyksen tavoitteet

1. Taajamissa liikkuvat sudet tulee poistaa välittömästi. Suden paikka on erämaissa, ei  ihmisten asuttamilla alueilla. Pihoille tulevat sudet pitää voida poistaa laillisesti välittömästi. Susikannan tottumista ihmisiin voidaan hidastaa jatkuvalla metsästyksellä. Kaatolupia tarvitaan vain metsästyksessä, ei välittömästi ihmisiä tai kotieläimiä uhkaavien petojen poistamisessa. Näitä tapauksia koskeva byrokratia on muutettava ilmoitusvelvollisuudeksi. Kaikki kaadetut sudet pitää toimittaa tutkimuksiin, joissa selvitetään erityisesti loiset ja taudit.


2. Susi ei ole uhanalainen – susia on maailmassa reilusti yli 100 000 yksilöä. Suomella on 1000 km yhteistä rajaa Venäjän kanssa, josta tulee jatkuvasti lisää susia. Susi on myös eläinlaji, joka on erittäin nopea lisääntymään – poikastuotto lisää susien määrää joka vuosi 30 %:lla.

3. Susi on vaarallinen. Suden vaarattomuus on vakava virhekäsitys. Sudet ovat tappaneet ihmisiä viimeisen kymmenen vuoden aikana mm. Kiinassa, Venäjällä, Yhdysvalloissa ja Kanadassa. Vaaratilanteiden ennaltaehkäiseminen ei ole hysteriaa. Sudet levittävät myös mm. raivotautia ja loiseläintauteja.

4. Susi on siirrettävä EU:n neljännestä luontodirektiivistä viidenteen, joka sallii kansallisesti vapaammat kädet susikannan rajoittamiseen. Ministeriön ei pidä piiloutua EU:n selän taakse vaan ottaa mallia mm. Espanjasta ja USA:sta, jotka purkavat juuri nyt suden suojelua.

5. Suomen susikannan hoitosuunnitelman lauseen "kohtuutonta haittaa aiheuttavat sudet on poistettava" täytyy toteutua myös käytännössä. Hoitosuunnitelman päivityksessä pitää susialueiden asukkaiden mielipiteillä olla paljon suurempi painoarvo kuin nykyisessä suunnitelmassa. "Häirikkösusia" ei ole, vaan mikä tahansa susi voi tulla asutuskeskuksiin, koska elinalueen ja uusien ravintokohteiden tiedustelu kuuluu jokaisen suden normaaliin elämään.

6. Kuka ottaa vastuun silloin kun sudet hyökkäävät ihmisten kimppuun - maa– ja metsätalousministeri, sisäasiainministeri vai ympäristöministeri? Mikä on ihmishengen korvaussumma omaisille? Ministeriöiden pitää antaa selkeät toimintaohjeet valmiiksi suden aiheuttaman vaaratilanteen varalle.

7. Kaatoluvissa tai poliisin myöntämissä poistomääräyksissä vaadittu haittaa aiheuttavan suden "yksilöinti" - vaatimus pitää poistaa lakitekstistä silloin, kun haittaa aiheuttaa susilauma tai useat erilliset yksilöt. Kaatolupa pitää olla voimassa niin kauan, että haittaa aiheuttanut susi on saatu poistettua. Luvan rajaaman alueen pitää olla niin suuri, että ampuma-aseita ei tarvitse käyttää asutuksen tuntumassa aiheuttaen samalla vaaraa ihmisille ja lemmikeille sekä karjalle. 

8. Susiin käytetyt miljoonat eurot verorahoista pitää käyttää hyödyllisempään tarkoitukseen. Kuinka paljon maksaa susitutkimus ja susien aiheuttamien vahinkojen korvaus vuosittain? Maa- ja metsätalousministeriön on ilmoitettava tarkat summat julkisesti ja korvattava kunnille lasten susikyydit täysimääräisesti.

9. Poliisin pitää turvata perustuslain määräämä perusturvallisuus yhtäläisesti maaseudulla kuin kaupungissa. Poliisin pitää toimia ennakoivasti, ei vasta sitten kun vahinko on jo tapahtunut. Poliisi ei voi sälyttää vastuuta ihmisten turvallisuudesta huolehtimisesta metsästäjille tai maaseudun asukkaille itselleen. Susi on yhtä vaarallinen maaseudulla kuin kaupunkialueella.

10. Koirasusien osuus susikannastamme pitää selvittää perusteellisesti. Sudet, jotka liikkuvat asutuksen lähellä, risteytyvät ennemmin tai myöhemmin koirien kanssa. Kaadettujen susien kallot pitää säilyttää ja antaa tutkittavaksi puolueettomille asiantuntijoille, jotta saadaan ratkaistua, onko kyseessä koira vai susi. Koirasusien pitäminen lemmikkeinä tai rekikoirina on asetettava luvanvaraiseksi ja koirakantaa sekä rekikoirabisnestä on valvottava tiukemmin. Luonnossa liikkuvien koirasusien paikallistaminen ja poisto on susitutkimuksen tehtävä.

11. RKTL:n suurpetotutkijoiden toiminnan pitää muuttua avoimeksi. Tutkimustulokset, kuten susien liikkeiden tiedot ja niihin liittyvät kartat, tulee antaa avoimesti julkiseen käyttöön. Tutkimuksen on palattava Erik S. Nyholmin kehittämiin luottamuksellisiin suhteisiin poronhoitajien ja muiden maaseudun asukkaiden kanssa, jolloin on mahdollista esittää vähimmäiskannan lisäksi myös perusteltu todennäköinen oikea kanta, jossa otetaan huomioon myös maan rajoilla sukkuloivan susikannan Suomessa viettämä kokonaisaika.

12. Susien siirtoistutusväitteisiin on suhtauduttava vakavasti. Ministeriön on selvitettävä julkisesti millaiset olivat ministeriön suurpetokomitean ja Luonto-Liiton yhteiset siirtoistussuunnitelmat vuonna 1998, joihin oli jo EU-rahoitustakin tiedossa. Siirtoistutuksia on nyt todistettu tapahtuneen Venäjän puolella lähellä maamme rajaa. On olemassa vakavasti otettavia viitteitä siitä, että siirtoistutuksia on toteutettu epävirallisesti myös Suomessa.

13. Suomen ja Venäjän rajalle voitaisiin perustaa "Suurpetojen Luonnonsuojelualue". Afrikkalaisen safaripuiston tai pohjoisamerikkalaisen  mallin mukainen alue voisi toimia alueen matkailuvalttina ja susista kiinnostuneet harrastajat ja tutkijat voisivat seurata petojen elämää aidatun alueen sisäpuolella.