Taajamasusi –yhdistyksen lausunto susiasetuksesta 2016-2018

Taajamasusi, 29.11.2016:

Vastaus Maa- ja metsätalousministeriön lausuntopyyntöön, Dnro 1723/01.03/2016

Taajamasusi ry katsoo, että susiasetus vuosille 2016-2018 ei perustu lähtökohdiltaan eikä perusteluiltaan Suomessa vallitsevaan, todelliseen susitilanteeseen.

Kannanhoidollisessa metsästyksessä täytyy poistaa huomattavasti suurempi susimäärä, mitä asetusluonnos ehdottaa. Asetus ei käytännössä anna mahdollisuutta häirikkösusien poistoon eikä ota riittävästi huomioon alueellisia tarpeita.

Lisäksi yhdistys katsoo, että Suomen susikanta on huomattavasti suurempi ja elinvoimaisempi kuin asetuksen perusteena käytetyt luvut. Susilaumojen ja susien kokonaismäärän laskentatavat ja arviointiperusteet ovat puutteellisia.

 


Virallinen arvio susien määrästä Suomessa ei ole uskottava 

Asetuksessa annettua kannanhoidollisen metsästyksen kokonaismäärää (40 yksilöä) perustellaan mm. susikannalla, jota ei pidetä riittävänä suden elinvoimaisuuden säilyttämiseksi. Luonnonvarakeskuksen arvion (27.10.2016) mukaan Suomessa olisi 23-28 susilaumaa. Tämän perusteella Suomen susikannaksi on arvioitu 180-200 yksilöä.

Kuitenkin keväällä 2016 Luke arvioi Suomen susikannassa olevan 37–39 laumaa ja lisäksi 16 paria. Uskottavampi kanta-arvio olisi tuo keväinen lumijälkiin perustuva arvio.

Esimerkkinä susikannan puutteellisesta arviosta on myös laumojen määrittelytapa. Susilaumaksi ei lasketa kolmen suden laumaa, mikäli siinä ei ole pentuja. Kokonaismäärää arvioitaessa ei ole myöskään huomioitu riittävästi yksittäin tai pareittain liikkuvia susia.

Lisäksi esimerkkinä Luke:n epäuskottavasta susien kanta-arviosta toimii karhujen kanta-arvio. Tassu-rekisterin mukaan karhuhavaintoja on yhtä paljon kuin susihavaintoja, mutta karhuja Luke arvioi olevan tänä vuonna olevan noin 1 800 yksilöä - eli kymmenkertaisesti susiin nähden.

Muistiossaan Maa- ja metsätalousministeriö perustelee asetusta osittain vanhentunein tiedoin. Ministeriö kertoo susimäärän pienentymisestä vuosien 2006-2010 välisenä aikana, mutta jättää toteamatta viime vuosien kehityksen; susien lisääntymisen ja susikannan elinvoimaisuuden. Tästä kertoo myös Tassu-rekisteriin ilmoitettujen susihavaintojen määrä ja pihakäyntien määrä, mikä on lisääntynyt viime vuosina.

Luke / Tassu-rekisteri / susi:

vuosi   havaintojen määrä / pihakäyntihavainnot 

2016    14 976 / 3 458              

2015    13 303 / 2 864

2014    7 990 / 1 704

2013    4 931 / 1 036

2012    5 790 / 1 165

Yhdistys toteaa tässä yhteydessä, että susimäärän arviointia on kehitettävä siten, että saadaan mahdollisimman lähellä totuutta oleva arvio maan susikannasta.

  

Kiintiö ei huomioi todellista tarvetta susien poistoon

Poronhoitoalueen ulkopuolella metsästettiin viime vuonna 43 sutta kannanhoidollisessa metsästyksessä ja muilla tavoin kuoli 25 sutta (mm. liikenteessä, poliisin määräyksestä ja vahinkoperusteisin poikkeusluvin metsästettyinä). Seuraaville kahdelle metsästyskaudelle säädetään etukäteen maksimimäärä kaikin tavoin kuolleille susille (yht 40 kpl).

Mikäli tänä talvena kuolisi muilla tavoin kuin kannanhoidollisessa metsästyksessä tuo sama määrä (25), ei kannanhoidollisia metsästyslupia jäisi käytännössä kuin 15 kpl. Tämä ei takaisi riittävää kannanhoidollista metsästyslupamäärää tiheille susireviirialueille. 

Taajamasusi ry esittää vakavan huolensa siitä tilanteesta, kun sallittu maksimimäärä susia on kuollut ja susireviirialueilla havaitaan häirikkösusia. Riistakeskus ei voisi tässä tilanteessa myöntää poikkeuslupaa häirikkösuden metsästykseen. Jääkö vastuu tilanteesta yksinomaan poliisin harteille? Ja onko poliisillakaan mahdollisuutta toimia kyseisessä tilanteessa?

Tassu-rekisteriin ilmoitettujen pihahavaintojen määrä on lisääntynyt, joten susi ei käyttäydy enää lajityypillisesti väistäen ihmistä. Näin ollen asukkaiden turvallisuuden takaamiseksi on jätettävä mahdollisuus poikkeuslupien nopeaan myöntöön eikä sitä tule rajata, kuten asetusluonnoksessa tehdään.

  

Alfa-yksilöiden poiston merkitys laumalle liioiteltu

Muistiossaan ministeriö painottaa alfa-naaraiden kuolleisuuden seurantaa ja pitää riskinä suurta alfa-yksilöiden poistumaa. Suuri alfa-yksilöiden poistuma voisi ministeriön mukaan olla jatkossa peruste kannanhoidollisen lupien pienentämiseen.

Kuitenkaan väitettä, että alfa-naaraan tai alfa-uroksen poisto muuttaisi lauman käyttäytymistä haitallisesti tai haittaisi lauman lisääntymistä, ei tue tutkimustieto eivätkä käytännön havainnot maastossa. Alfa-yksilön poistaminen saattaa jopa vähentää koko lauman häiriökäytöstä joksikin aikaa, kuten kävi Varsinais-Suomessa vuoden 2012 jahdin jälkeen.

Mahdollisiksi alfa-yksilöiksi määritellään Luken toimesta kaikki lisääntymiskykyiset sudet, vaikka yksilön rooli laumassa selviäisi vasta myöhemmin dna-tutkimusten perusteella. Suden rooli laumassa ei ole oleellinen kysymys, vaan häiriötä aiheuttavat, kesyt yksilöt tulisi poistaa nopeasti.

  

Metsästyksen ja sen ajankohdan tulisi huomioida alueelliset tarpeet

Alueelliset tarpeet ja alueellinen asiantuntemus tulee huomioida myös siten, että metsästysajankohta ja metsästysseurueen koko pitäisi päättää kullakin alueella jahtia toteuttavien henkilöiden toimesta ja se pitäisi sallia toteutettavan esimerkiksi syyskuun alun ja maaliskuun lopun välisenä aikana paikallisväestön parhaaksi katsomana ajankohtana kuten karhunmetsästyskin.


Kaatolupia tulee saada nopeasti ja joustavasti

Alueellisen päätöksenteon tueksi poikkeuslupien hakuun ministeriö ehdottaa joillain alueilla suurpetoneuvottelukuntaa. Neuvottelukunta kokoontuu vain harvoin, eikä näin ollen ole joustava taho kommentoimaan käsillä olevaa poikkeusluvan hakua.


Susi on lajina elinvoimainen – ei uhanalainen

Sudet ovat viime vuosina muodostaneet uusia laumoja, joten susi on Suomessa elinvoimainen ja lisääntymiskykyinen. Myös kansainvälinen luonnonsuojelujärjestö (IUCN) katsoo, ettei susi ole uhanalainen eläin, joten kannanhoidollisia metsästyslupia on mahdollista myöntää enemmän kuin asetusluonnos määrittää.

 

Susien aiheuttamat riskit tulee huomioida paremmin

Yhdistys katsoo, että kannanhoidollista metsästystä arvioitaessa tulee kunakin vuonna huomioida susikanta ja sen lisääntyminen, häirikkökäyttäytymisen esiintymiset sekä riskit alueen asukkaille, maataloudelle sekä harrastustoiminnalle. Susimäärän maksimikuolleisuuden määrittäminen etukäteen on väärä lähtökohta.

Lisäksi tulee huomioida susi tautien levittäjänä (kapi, ekinokokki, rabies, sikarutto). Sudet liikkuvat nopeasti pitkiä matkoja, joten ne voivat levittää lyhyelläkin aikavälillä helposti tauteja. Susikannan tehokas rajoittaminen vähentää erilaisten tautien leviämistä.

  

Pihasusien poisto tulee saada nopeammaksi

Kannanhoidollisen metsästyksen lisäksi tulee säätää ns. pihasusi-laki, joka mahdollistaa suden välittömän metsästyksen sen tullessa pihapiiriin tai lähestyessään ihmistä tai kotieläintä, ilman että ampujaa syytetään automaattisesti törkeästä metsästysrikoksesta.

 

Taajamasusi ry