Toholammin kolmijalkainen susi

Taajamasusi, 16.10.2014: 

Toholammin susilauman alfanaaras kulkee kolmella jalalla. Sen jalka on voinut vahingoittua esimerkiksi mahdollisessa reviiritaistelussa tai hirven tai metsäpeuran saalistuksessa.

Tämä loukkaantunut eläin laumoineen päivystää saalista navettojen edustalla ja pihoilla. Toholammilla on tapahtunut useita susien aiheuttamia vahinkoja kesän ja syksyn mittaan.

Asia on dokumentoitu myös riistakameran videolle useampaan kertaan.


Erätarkastaja Toni Murto kommentoi kolmijalkaisen suden videota facebookin Suurpeto politiikka –ryhmässä seuraavasti:

”Alkuperäiseen liittyen lainaus Suomen riistakeskuksen tiedotteesta: "Suomen riistakeskus on tehnyt hylkäävän päätöksen vahinkoperusteiseen poikkeuslupahakemukseen 6 suden pyyntiin Toholammille.

Poikkeuslupaa haettiin karjankasvatukselle aiheutuvan erityisen merkittävän vahingon ehkäisemiseksi ja yleisen turvallisuuden vaarantumisen perusteella." ” 


Erätarkastaja Toni Murto jatkaa: ”Soitin riistakeskukseen ja riistakeskus on ollut yhteydessä poliisiin tästä videolla olevasta sudesta. Asia etenee sitä kautta, eli on myös tiedostettu.”

Riittääkö asian tiedostaminen, eikö viimeistään nyt olisi aika ryhtyä toimenpiteisiin tällaisen yksilön poistamiseksi? Kyseessä on loukkaantunut häirikkösusi.

 

SRVA (suurriistanvirka-apu) -ohjeet: "Jos eläin on vahingoittunut, se pyritään lopettamaan mahdollisimman nopeasti."

Yleensä kaikkeen SRVA-toimintaan kuuluu tarkastaa, onko esim. kolarieläin loukkaantunut, ja jos on, niin se lopetetaan, ettei eläin aiheuttaisi vaaraa ihmisille. Loukkaantunut petoeläin on aina erityisen arvaamaton käytökseltään. Miksi poliisi ei pyydä SRVA-henkilöitä jäljittämään loukkaantunutta eläintä ja lopettamaan sitä?

Eläinsuojelulaki, pykälä 14: "Sairasta, vahingoittunutta tai muutoin avuttomassa tilassa olevaa luonnonvaraista eläintä on pyrittävä auttamaan. Jos eläin on kuitenkin sellaisessa tilassa, että sen hengissä pitäminen on ilmeistä julmuutta sitä kohtaan, eläin on lopetettava tai on huolehdittava siitä, että se lopetetaan.”

Toholammilla asutuksen keskellä viihtyneille susille on annettu poliisin puolesta karkoituslupa, eli tarkoituksena on ilmeisesti siirtää ongelma naapurikunnan puolelle. Miten kolmijalkaista sutta karkoitetaan? Onko kyseessä eläinrääkkäys? Toholammin susi ei ole ainoa loukkaantunut susi, jolle ei tehdä mitään. Kuhmoisista löytyy tällä hetkellä vastaava tapaus.

Viime talvena tiedettiin, että Köyliön alueella Satakunnassa on yksi tai useampi kapinen susi. Onko se sitten eläinsuojelua, että suden annettiin kitua ja paleltua pakkasessa, kunnes se löydettiin lopulta kuolleena eräästä ladosta, karvattomana? Eikö riskinä ole myös eläintautien leviäminen?

Onko tapahtunut jopa eläinsuojelurikos, kun asia tiedetään, mutta mitään ei tehdä? Tekemättömyyskin voi johtaa syytteeseen, passiivisuudella ei voi laistaa lakia. Virkavelvollisuuden laiminlyönti saattaisi olla oikea nimike Toholammin tilanteessa mitään tekemättömille viranomaisille. Varsinkin kun poliisit joutuvat tällä hetkellä tekemään tarkastuskäyntejä koulun pihaan koulun viereisen susihavainnon takia.

Liittyykö Toholammin susikysymys Perhon oikeudenkäyntiin siten, että jos Toholammin sudet kaadettaisiin ja todettaisiin koirasusiksi, kuten vaikka Rktl:n pannoittama Ransu Kuhmossa vuonna 2010, kaatuisi samalla koko Perhon oikeusprosessi? Perhon tapauksessa on pohjimmiltaan kyse siitä oltiinko poistamassa luonnolle haitallisia risteymiä, joita jäi metsiin jo 90-luvulta, vai olivatko ammutut eläimet aitoja susia.

Sekä poliisilla että riistakeskuksella olisi Toholammin tapauksessa kaikki perustellut syyt myöntää lupa. Riistakeskuksen tulisi myöntää poikkeuslupa tapahtuneiden vahinkojen perusteella. Poliisin tulisi antaa tappomääräys jatkuvan akuutin uhan sekä eläinsuojelulain perusteella. Jos poliisi jää odottamaan sitä pakkotilannetta, että susi on lapsen kurkussa, niin silloin on jo liian myöhäistä.

Suomessa tulisi tehdä sama muutos metsästyslakiin, joka Ruotsissa tehtiin vuonna 2013, koska viranomaiset eivät saa asioita hoidettua nykysäädöksillä. Sen perusteella paikallinen asukas saa itse tappaa kotieläintä, metsästyskoiraa tai ihmistä uhkaavan suden ilman poliisin tai riistakeskuksen lupaa. Tapahtuman jälkeen asiasta ilmoitetaan paikalliselle ELY-keskukselle, joka todentaa että ollaan toimittu lain mukaisesti. Ruotsissa asiasta määrää Metsästyslain 28. pykälä.

 

Lue myös:

Susia karkotettiin useaan otteeseen Toholammilla, KP24.fi, 9.10.2014

Uuhia tappaneille susille ei herunut kaatolupaa Toholammilla, Yle, 26.9.2014

Toholammilla lampaita raadelleille susille erikoinen häätökeino, Yle, 27.8.2014

Raadeltuja lampaita Toholammilla - suden kaatoluvan hakemista suunnitellaan, Yle, 22.8.2014

"Kolmijalkainen" susi kuvautti itsensä Kuhmoisissa, Jämsän Seutu, 8.10.2014

Kapinen susi paleltui kuoliaaksi Köyliössä, Laitilan Sanomat, 16.1.2014

Poliisin toimet tutkitaan – partio jätti loukkaantuneen koiran tienposkeen, MTV uutiset, 16.7.2014


(Artikkelia päivitetty 16.10.2014 klo 22 SRVA-osuuden kohdalta.)