Oikeus ampua uhkaava susi

Taajamasusi, 23.10.2014:

Sudet ovat jälleen tänä vuonna aiheuttaneet lukuisia koti- ja tuotantoeläin vahinkoja. Vuosittain valtio korvaa kotieläin- ja porotiloille petoeläinten aiheuttamia vahinkoja noin 8 500 000 euron edestä. Metsästyskoiria on tänäkin syksynä jo kuollut parikymmentä suden raatelemana. Kyse on sekä taloudellisista vahingoista, rakkaiden eläinten menehtymisestä, sekä harrastus- ja elinkeinotoiminnan vaikeutumisesta. Läntisestä Suomesta löytyy esimerkkejä mm. lammas- ja hevostiloista, jotka ovat lopettaneet tuotannon susien aiheuttamien jatkuvien menetysten vuoksi.

Ruotsin lainsäädäntö mahdollistaa sellaisen suden eliminoimisen, joka uhkaa koti- tai tuotantoeläintä. Suomessa sen sijaan kehoitetaan kolistelemaan kattilankansia suden vaaniessa saalistaan. Omaisuuden suojeleminen sudelta ei Suomessa siis ole käytännössä mahdollista. Tämä sotii vahvasti suomalaista oikeustajua vastaan. Mikäli vahinkojen aiheuttajina ovat koiran ja suden risteymät ns. hybridisudet, on ristiriita sitäkin suurempi, sillä laki edellyttää hybridisusien poistamista luonnosta.

 

Suomen metsästyslakiin on saatava pykälä, joka oikeuttaa ampumaan suden, joka uhkaa ihmistä, koti- tai tuotantoeläintä ilman, että lupaa pitää kysyä ensin poliisilta tai Suomen Riistakeskukselta ja ilman, että teko käsitellään törkeänä metsästysrikoksena. Hätävarjelutilanteessa, kun hyökkäävä susi tai selvästi hyökkäykseen ryhtymässä oleva peto ei välitä huudosta tai varoituslaukauksesta, se on saatava ampua välittömästi. Tapauksen jälkeen tapahtuma tulisi raportoida esim. ELY-keskukselle, joka toteaa onko toimittu lakipykälien mukaan.

Nykytilanteessa hätävarjelunakin tapahtuva ampuminen tutkitaan automaattisesti heti törkeänä metsästysrikoksena, jolloin aseet otetaan ampujalta pois ja tutkinta voi kestää pahimmillaan vuoden tai kaksi, vaikka olisi toimittu täysin lain hengen mukaisesti. Nykyinen tilanne on johtanut siihen, että eläinten omistajat eivät uskalla puolustaa kotieläimiään tai metsästyskoiriaan sakkojen, vankeuteen joutumisen, aseiden menetyksen ja ikävän mediajulkisuuden pelon vuoksi. Tilanne pitäisi selkiyttää ja ottaa mallia Ruotsista, jossa viime vuoden heinäkuusta lähtien muutos metsästyslakiin on parantanut eläinten omistajien oikeusturvaa ja ehkäissyt vahinkoja, joita valtion olisi pitänyt korvata susien tappamista eläimistä.

 

Ruotsin metsästyslain §28:

Kuka tahansa saa yrittää pelotella karhua, sutta, ahmaa tai ilvestä, joka hyökkää kotieläimen kimppuun tai jos on olemassa perusteltu syy pelätä tällaista hyökkäystä. Kotieläimen omistaja tai hoitaja voi tappaa ensimmäisessä lauseessa mainitun villieläimen seuraavissa tilanteissa:

1. kun villieläin hyökkää kotieläimen kimppuun tai vahingoittaa sitä - tai jos on ilmeistä, että tällainen hyökkäys on välittömästi tapahtumassa tai

2. jos on olemassa perusteltu syy pelätä hyökkäystä kotieläintä kohtaan ja villieläimen tappaminen tapahtuu välittömästi sen jälkeen, kun se on hyökännyt ja vahingoittanut kotieläintä tai tappanut kotieläimen tai

3. jos villieläin oleilee aidatulla alueella, joka on tehty kotieläinten hoitoa varten, ja on olemassa perusteltu syy pelätä hyökkäystä siellä.

Villieläimen saa tappaa ainoastaan siinä tapauksessa, että sen pois ajaminen ei onnistu tai hyökkäystä ei voitu välttää tai estää.

 

Ur jaktförordningens 28:e paragraf: ”Om björn, varg, järv eller lo angriper tamdjur eller om det finns skälig anledning att befara ett sådant angrepp, får åtgärder vidtas för att skrämma bort rovdjuret. Rovdjur som avses i första stycket får dödas av ett tamdjurs

ägare eller vårdare för att skydda tamdjuret

1. när rovdjuret angriper och skadar tamdjuret eller om det är uppenbart att ett sådant angrepp är omedelbart förestående,

2. om det finns skälig anledning att befara ett angrepp på tamdjuret och dödandet sker i omedelbar anslutning till att rovdjuret har angripit och skadat eller dödat tamdjur, eller

3. om rovdjuret befinner sig inom inhägnat område avsett för skötsel av tamdjuret och det finns skälig anledning att befara ett angrepp där.

Rovdjuret får bara dödas när det inte går att skrämma bort rovdjuret eller på något annat lämpligt sätt avbryta eller avvärja angreppet.

 

Lue myös: 

Metsästäjäliitolla huoli metsästyskoiratoiminnasta susialueilla, Maaseudun Tulevaisuus, 16.10.2014 

Kansanedustajien vastaukset Hämäläisen susiviestiin, 14.10.2014 

Susi ammuttiin hirvenmetsästyksen yhteydessä, NA, Sverige, Ljusnarsberg, 15.10.2014